Sätkä


FI TVA JK2 VK2 Emenems Penni
”Sätkä”
bordercollienarttu
synt. 3.6.2010
toko: TK2, TK3, FI TVA
agility: maksi3
PK: BH, JK2, VK2
näyttely: EH
koiranet

Sätkä on mun Thö Koira, tuttujen kesken kultatyttö. Haaveilin pitkään omasta bordercolliesta, ja monen mutkan kautta päädyin matkustamaan Ruotsiin pientä Sämpylää hakemaan. Olen erittäin kiitollinen Mickikselle, joka uskalsi myydä yhden kultakimpaleistaan 18-vuotiaan suomalaistytön ensimmäiseksi bordercollieksi!


Sämpästä tuli mun ajatusteni jatke, sellainen vähän kummallinen ja omalaatuinen ja samalla aivan huikea ja upea. Sätkä on mielestäni hiukan autistinen, ja sen elämässä on paljon ahdistavia ja pelottavia asioita. Se on hyvin rutiiniriippuvainen ja tuntuu voivan parhaiten, kun asiat sen elämässä pysyvät ennallaan ja kulkevat tuttuja uria. Ahdistavissa tilanteissa se saa välillä  dissosiaatiokohtauksia, joiden purkamiseen tarvitaan yleensä fyysistä kosketusta.
Sätkä on vähän kömpelö koirakommunikaatiossa, ja sitä ahdistaa liian iholle tunkevat sekä meille kotiin tulevat koirat. Onneksi se on kuitenkin ystävällinen ja pyrkii ahdistavissa tilanteissa ennemmin väistämään kuin puolustautumaan. Sätkän sosiaalisuus on myös hyvin paikkasidonnaista, ja esimerkiksi agilityhallilla se on koirakohtaamisissa paljon kotioloja rennompi. Sama pätee ihmiskontakteihin, agilityhallilla kaikki ovat kavereita ja kotona se lähtökohtaisesti piiloutuu naulakon alle, kun meille tulee vieraita. Sätkä asuu suurimman osan ajasta vanhempieni luona, koska se ahdistuu nykyisessä kodissani. Erityisesti yksin jääminen on stressaavaa, mutta kotona ollessanikin se ravaa herkästi ympäri asuntoa vinkuen ja kuolaten. Vanhempieni luona se on rento ja tyytyväinen, ja koiran hyvinvointi menee tietenkin omien toiveideni edelle. Käyn vanhempieni luona päivittäin ja otan Sätkän mukaan lenkeille & treeneihin.



Sämi on ultimate poikatyttö, joka ei ehkä ole se penaalin terävin kynä, mutta sydän on puhdasta kultaa. Se on vähän putkiaivo eikä opi asioita tyypillisellä bordercollien turbovauhdilla, mutta kun se jonkun jutun keksii, homman suoritetaan huikealla intensiteetillä ja voimalla. Voima ja vauhti ovatkin Sämpän vahvuuksia kaikissa harrastamissamme lajeissa, ja se on hyvin näyttävä ja paljon kroppaa käyttävä koira. Säm nauttii erityisesti poispäin ohjaajasta suuntautuvista juoksuliikkeistä, koska hän ei ole mikään halikoira, hyi! Varsinkin nuorempana Sämpylä inhosi fyysistä kontaktia, iän myötä neiti on pehmennyt ja alkanut jopa nauttia rapsutteluhetkistä.

Taistelutahtoa ja sitkeyttä Sätkällä on ollut poikkeuksellisen paljon ihan pikkupennusta saakka. Se on maanisen hulluna palloihin, ja vetoleikeissä sen ote ja taisteluraivo muistuttavat enemmän malia kuin bordercollieta. Irrotuksen kanssa piti junnuna tehdä paljon duunia. Esineruudusta Sätkää ei saa kutsumalla pois jos esine on vielä löytymättä, ja levy jää helposti päälle muissakin tilanteissa. Sämppä ilmaisee itseään paljon haukkumalla, mutta työskennellessä se on pääasiassa hiljainen.



Sätkän kanssa harrastetaan montaa eri lajia. Pk-puolella voimakas ääniarkuus on rajoittanut kisaamista, koska vaikka Sämille on rakennettu paukkujensietoa, näkyy äänipelko ahdistuksena tottiksessa. Enää en vie koiraani stressaaviin tilanteisiin kisameriittien takia, joten Sätkä kisaa pk-puolella vain siinä tapauksessa, jos saan rakennettua sille paineettoman tottiksen. Sätkällä on jäljeltä koulari JK2 ja viestiltä koulari VK2, ja lisäksi se on treeannut vähän hakua. Jäljellä se ei ole koskaan ollut kovin luontainen, mutta viesti sopii juoksevalle putkiaivolle kuin nenä päähän.
Tokoa Sämpy treenasi varsinkin nuorempana ahkerasti, ja se on saavuttanut Suomen tottelevaisuusvalion arvon. S nauttii erityisesti vauhtiliikkeistä kuten ruudusta ja noudoista, haastetta taas on tuonut sen häiriöherkkyys sekä muiden tekemisestä kiihtyminen. Agilityssa Sätkä kisaa kolmosissa, tosin itse en enää ohjaa sitä kisoissa, vaan sillä on ollut useampi (ihana) lainaohjaaja. Sätkällä on loistava suora irtoaminen sekä este-erottelu, tekemistä taas olisi kääntymisessä ja hyppylukituksissa. Varsinkin nuoremapa Sätkä lähti helposti kuuta kiertävälle radalle ja juoksi ulkokautta hyppyjen ohi, koska aina ei ehdi kääntyä kun pitää juosta.
Paimennusta Sätkis on tehnyt melko vähän. Se on lampailla ihan kiva perussesse, tasapainottaa ja flänkkää suht siististi ja kohtelee lampaita kauniisti. Ajaminen on ollut hankalaa, ja Sätkä tekee sen lähinnä tottelevaisuusliikkeenä. Painetta S kestää paimentaessa melko huonosti, sen ohjaajapehmeys korostuu tässä lajissa erityisen paljon.







Kaiken kaikkiaan Sätkä on intensiivinen, vahva ja monipuolinen harrastuskoira, jonka kanssa on todella ilo treenata. Koskaan ei tarvitse miettiä huvittaako Sätkää lähteä hommiin vai ei, ihmisen tehtävä on lähinnä huolehtia itseään säästelemättömän koiran säännöllisestä kroppahuollosta. Arjessa Sätkä on pääasiassa todella helppo koira, jota voi pitää vapaana missä vain ja joka on pienestä pennusta saakka kulkenut vetämättä hihnassa ilman erillistä opettamista. Sen maailmankuva (parasta: kepit, pallot, treenaaminen, Inka, juokseminen, rutiinit; pahinta: äänet, sytkäri, miehet, muiden treenien seuraaminen vierestä, muutos) on hellyyttävän yksinkertainen, ja sen vilpittömyys on jotenkin aivan hurmaavaa. Ihana, iloinen, kummallinen pieni Sämpyläni, kiitos, että olet juuri tuollainen 🖤









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti