perjantai 19. tammikuuta 2018

Katsaus vuoteen 2017 ja tavoitteet 2018

(c) Yasmin Eklund

(c) Tiina Vuorio

Ajattelin ensin, että en tänä vuonna (ainakaan julkisesti) miettisi mitään lajikohtaisia tavoitteita. Viime vuonna otin kisamielessä harrastamisen vähän kevyemmin ja keskityin enemmän pitkiin metsälenkkeihin ynnä muuhun, mikä oli omalla tavallaan todella ihanaa, mutta sen myötä treeneistä tuli ehkä vähän huonommin strukturoituja ja enemmän paikoillaan junnaavia. Nyt tuntuu siltä, että haluaisin tänä vuonna vuorostaan treenata hiukan tavoitteellisemmin! Mulla on kaksi hyvässä kunnossa olevaa koiraa, joiden kanssa puuhaaminen on todella hauskaa, joten siitä voisi ottaa ilon irti :) Ja eniten tietenkin toivon sitä, että koirat pysyisivät mahdollisimman terveinä ja onnellisina.

Parasta viime vuodessa oli ehkä suhteeni Saimaan kanssa. Kun Sätkä on aina ollut mun spesiaalityttö, monen vuoden unelmoinnin tulos ja maailman kultaisin hölmö, on Saimaa ollut vähän sidekickin roolissa. Erityisesti viime syksyn aikana olen kuitenkin oppinut ymmärtämään Saimaan mielenliikkeitä uudella tavalla, ja välillemme on rakentunut aivan ihana side. Tykkään Saipesta nykyään ihan hulluna, se on niin hauska (ja hämmentävän inhimillinen) tyyppi.

Itse opin viime vuonna vähän rennompaa asennetta kouluttamiseen. Operantin koulutuksen maailmaan tutustumisen myötä olen ollut välillä todella ahdistunut omasta osaamattomuudestani ja siitä, että treenimme eivät todellakaan aina koostu pelkästään täydellisistä loopeista ja oivaltamisen ilosta. Nyt suhtaudun näihin juttuihin armollisemmin ja ajattelen, että omat epäonnistumiseni eivät ole niin vakava asia ja että niistä huolimatta olen nykyään parempi opettaja koirilleni. Haluan, että koirani tekevät mun toivomiani juttuja, koska niiden mielestä se on kannattavaa, ei sen takia, että toisin tekeminen olisi ikävää. Kyllä virhepelkoinenkin koira voi kaikennäköistä oppia, mutta minä pyrin kouluttamaan koirani mieluummin positiivisen kautta. Tämän mentaliteetin puitteissa on ihan ok välillä käyttää houkuttelua tai antaa koiran lipsahtaa sheippaustilanteessa turhautumisen puolelle, maailma ei siihen kaadu. Joskus unohdun treenaamaan liian pitkiä pätkiä tai liian montaa toistoa loputtomasti jaksavien bordercollieideni kanssa, ja seuraavalla kerralla muistan taas tauottaa ja lopettaa ajoissa. Oppimismatkallahan tässä ollaan!

Ja sitten niihin lajikohtaisiin tavoitteisiin. Miten meni viime vuonna, mitä olisi kiva saavuttaa tänä vuonna?

2017

Sätkä
  • Agilityssa kaikki on kiinni siitä, miten Jonna jaksaa ja ehtii treenata & kisata Sätkän kanssa. Puhetta oli nollatilin avaamisesta!
    • Jonna treenasi Sätkän kanssa aina välillä, mutta omien koirien aktiivikausi meni luonnollisesti edelle. Innostuin syksyllä taas itsekin treenaamaan enemmän Sämin kanssa, ja lisäksi S pääsi usein tuuraamaan Heidin Tandaa koulutusryhmääni. Loppuvuodesta Sämi-aksa alkoi näyttää todella hyvältä!
  • Tokossa treenataan mielentiloja ja osaamista vahvemmiksi, ja olisi siistiä saada syksyllä hyvä ykkönen.
    • Emme lähteneet kokeisiin, ja mielentila taisi mennä lähinnä huonompaan suuntaan, koska Sätkä pääsi tokoilemaan niin harvoin, että se oli treeneissä aina aivan ylifiiliksissä :D Kivaa kuitenkin oli!
  • Jäljellä JK3, jos tottis vaikka alkaisi uuden ampumistreenin myötä sujua.
    • Ampumistreeni tuntui todella hyvältä, mutta en halunnut treenata metristä puuesteellä, joten tottista ei koskaan tullut vedettyä kasaan. Sätkä oppi luopumaan noutokapulasta paremmin.
  • Viestillä VK3, samoin toivein tottis kuin jäljelläkin. Tätä pidän ehkä maastojen puolesta todennäköisempänä koularina, tosin en tiedä pitääkö taas Veeran kanssa vaihtaa päitä, kun matka pitenee.
    • Viestiä tuli treenattua ehkä kolme kertaa koko kaudella :D
Saimaa
  • Agilityssa tavoitteena on nousta kakkosiin ja kehittää juoksarit entistä paremmiksi. Radalle olisi kiva saada vähemmän kiireinen mielentila, jotta rimat pysyisivät paremmin.
    • Vuosi kisattiin ja ykkösissä ollaan yhä, voi meitä :D Eka nolla tuli helmikuussa, toinen huhtikuussa, ja kolmas on yhä työn alla. Vitosiakaan ei ole tullut kuin kaksi, joista toinen Jonnan ohjaamana. Syksyllä tartuin härkää sarvista ja aloin käydä Akatemialla ratatreeneissä kerran viikossa, ja olemme Saimaan kanssa kehittyneet huimin harppauksin! Syksyn aikana kisasimme tosin vain neljä starttia, joten emme ehkä vain ole vielä päässeet kunnolla hyödyntämään uusia taitojamme. Mielentila on parempi ja rimat ovat alkaneet pysyä.
  • Tokossa AVO1 ja VOI1, kisatreenin tarpeen mukaan koulareita.
    • Noooo tämäkään ei mennyt ihan putkeen. Sain marraskuussa lopulta aikaiseksi ilmoittautua kahteen avoimen kokeeseen, lauantaina saimme sen ykkösen ja sunnuntaina rotumestiksistä kakkosen (&Saimaa oli avoimen luokan paras bc).
  • BH, jonka jälkeen tottis kisakondikseen. Jos en ole lopullisesti pilannut ampumista. Jos olen, treenit keskittyvät mun kämmien purkamiseen.
    • En vieläkään tiedä olenko pilannut ampumista, koska en ole treenannut sitä. BH:n kävimme kuittaamassa, tottiksessa puutteellisia liikkeitä ovat vielä estenoudot (ei kangasestettä = ei treeniä) sekä eteenmeno. 
  • Jäljellä janatreeni käyntiin ja itse jäljestäminen alo-valmiiksi.
    • Saimaa taisi vuoden aikana ajaa viisi tai kuusi jälkeä, joiden taso oli hyvin vaihtelevaa. Koirassa on rutkasti potentiaalia, mutta se ei vain vielä osaa pitää kiinni omasta jäljestä. Keppi-ilmaisu tuntuu pääasiassa toimivan todella hyvin, janoja emme ole vielä harjoitelleet. 
  • Viestillä VK1, jos tottiksen (ampumisen) saa kasaan.
    • Saimaakaan ei treenannut viestiä juuri lainkaan. Jonnan Linkiä varten tehdyissä lyhyen matkan treeneissä keskityimme lähetysrutiinien opettelemiseen ja eri vuoronumeroilla juoksemiseen, ja Sätkän tavoin myös Saimaa tuntuu tykkäävän viestistä kuin hullu puurosta.
  • Paimennusta treenataan mahdollisuuksien mukaan, paha vielä asettaa tavoitteita, kun en tunne omia ja koiran rajoja. Olisi kiva, jos perusradan jutut sujuisivat kauden päättyessä.
    • Saipe olisi varmasti edennyt paljon enemmän, jos sillä olisi ohjaaja, joka hahmottaisi suunnat :D Alkukesästä homma eteni kivasti, mutta sitten piti alkaa opetella sisäflänkkejä ynnä muuta, ja eteneminen jumahti mun hahmotusongelmien myötä. 
  • H niin kuin huh never again.
    • En jaksanut tutkia tuomaritarjontaa.

2018

Sätkä

  • Agilityssa Sätkä kisaa, jos joku haluaa sen kanssa mennä. Muuten se treenaa lisää Trkman-taitoja työkalupakkiinsa.
  • Tokoon en enää aseta kisatavoitteita, mutta treenaamme kyllä yhä, koska se tuo niin kivaa vaihtelua tottistreeneihin.
  • Tottiksessa olisi kiva saada ampumisen lisäksi noudot kondikseen ja paikkamakuun mielentila paremmaksi.
  • Maastoja treenaamme, kehitämme ja ylläpidämme, ja jos tottis tuntuu hyvältä, niin käymme jäljellä ja/tai viestillä kokeilemassa voittajaluokkaa.
  • Sätkä aikoo tänä vuonna opetella FH-jälkeä! Treenitiheydestä en osaa sanoa juuta enkä jaata, joten tavoitteena on vain lajin fiilistely.

Saimaa

  • Agilityssa se vika nolla ykkösistä, ja tietenkin olisi huippua, jos Saipe nousisi ihan kolmosiin asti. Alkuvuoden treenitavoitteena on keppiymmärryksen kehittäminen 2x2-menetelmällä. Lisäksi treenaamme kohti parempaa rimavarmuutta ja toimivampia juoksarikäännöksiä.
  • Tokossa VOI1 ja EVL:n korkkaaminen hyvällä fiiliksellä.
  • Tottiksessa lähdetään lopultakin rakentamaan sitä ampumista sekä metristä. Jos nämä sujuvat, niin alokasluokan tottis olisi kiva saada pakettiin!
  • Esineruutu koevalmiiksi, erityispanostus suoriin lähetyksiin.
  • Jäljellä virallinen tavoite on, että tulisi oikeasti treenattua, ehkä jopa säännöllisesti. Epävirallisena tavoitteena JK1, jos saamme kaikki kokeen osa-alueet hyvälle mallille.
  • Viestillä on sama tavoite kuin jäljelläkin: treeniä! Koira rakastaa lajia, ja koematkan juoksuttaminen olisi varmasti mahdollista ensi kaudella.
  • Paimennukseen en taaskaan osaa asettaa tavoitteita, jos vaikka saisi Saipelle flänkkejä auki ja suuntia eroteltua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti