perjantai 7. heinäkuuta 2017

Jäljen opettaminen keppien avulla

Kun aloin opettaa Saimaalle jälkeä, halusin ehdottomasti kokeilla, saisinko kaiken opetettua operantisti ilman namien kylvämistä. Olin kuullut, että jengi opettaa jälkeä keppien kautta, mutta mulla ei ollut harmainta hajua miten. Mahtava haaste siis! Seuraavan koiran kanssa teen asioita varmasti taas eri tavalla, mutta tässä koottuna Saimaan jäljestyksen vaiheet:

  1. Namiruudut. Ihan pikkupentuna kylvin Saimaalle aterioita maahan aktivoidakseni sen nenää ja tarjotakseni mukavaa aivojumppaa.
  2. Keppien ilmaisu. Sheippasin Saimaan nostamaan ja tuomaan hajustettuja keppejä ja palkkasin näistä superisti.
  3. Keppiruudut. Talloin erilaisiin maastoihin (metsän eri pohjille, hiekkakentille, nurmelle, asfaltille) noin 1m x 1m ruutuja, joihin tiputtelin pieniä keppejä. Vanhensin niitä eripituisia aikoja ja päästin sitten Saimaan haistelemaan. Alkuun sain istua ruudun vieressä aika kauan ennen kuin Saimaa sai kaikki kepit nostettua, mutta muutaman ruudun jälkeen lamppu syttyi ja Saimaa oppi vertailemaan tallatun ja ei-tallatun maan eroja ja pysymään tallatulla alueella.
  4. Keppiruutu + jälki. Kun keppiruudut sujuivat, aloin ruudun tallottuani kävellä pienen jäljen ruudun perään. Kun Saimaa oli tyhjentänyt ruudun kepeistä, se ajautui puolivahingossa minijäljen päässä odottavalle kepille. Pian puolivahingosta tuli tarkoituksenmukaisempaa ja pääsin pidentämään jälkeä & pienentämään keppiruutua. 
  5. Jälki. Aika nopeasti häivytin ruudun kokonaan pois ja aloin tehdä monta pikkujälkeä peräkkäin eli kepin jälkeen matka jatkuikin uudelle kepille. Seuraavaksi aloin pidentää keppien välejä ja lisäillä joka kerta jotain uutta (kaaria, kulmia, uutta maastoa, ikää, pituutta), ja nyt Saimaa jäljestää about alokasluokan tasoista jälkeä.
Olen tosi tyytyväinen tähän metodiin, koska näin koira on saanut itse oivaltaa mistä hommassa on kyse, eikä keppejä ole tarvinnut erikseen treenata. Treenimäärät ovat olleet hyvin alhaisia suhteessa koiran etenemisvauhtiin, ja mun ei ole tarvinnut kylvää nameja eikä miettiä, pitääkö vaatia esim. jokaisen namin syömistä vai ei.

Seuraavaksi treenilistalla ovat janat, joita Saimaa ei osaa ollenkaan. Olemme kyllä aina lähestyneet jälkeä sivusta ja olen antanut koiran itse nostaa jäljen, mutta Saipsu ei ole kovin hyvä tässä. Itse jälkeä voisi pidentää & tehdä keppijäyniä esim. pikkukepeillä ja piilotetuilla kepeillä. Pääkaupunkiseudun metsät ovat yleensä luonnostaan kivasti täynnä häiriöhajuja, mutta kyllä harhoja silti pitää treenata tulevaisuudessa ahkerammin.


2 kommenttia:

  1. Kiitos! Tästä sai paljon vinkkiä, sillä itseäni kiinnostaa myös tämä keppien kautta jäljen opettaminen. Tästä saakin vinkkiä kivasti omiin treeneihin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiva jos oli jotain iloa! Keppien kautta opettaminen oli mun mielestä paljon hauskempaa, kun koira sai itse oivaltaa kaiken :)

      Poista