torstai 24. marraskuuta 2016

Saimaan ekat kisat

Saimaa starttasi agikisauransa puolitoista viikkoa sitten Ojangossa Savikon Sepon radoilla. Olin kisojen jälkeen todella tyytyväinen tirriäiseen! Kaikki jutut, joita ollaan huolella treenattu, toimivat hienosti, huonommin taas sujuivat ne vähemmälle huomiolle jääneet. Eli kannattaa treenata :D

Puomi oli molemmilla aksaradoilla sairaan hieno (suorat exitit), samoin käännökset hypyillä, eikä Sai tehnyt yhtään lentokeinua. A:t olivat vähän hasardeja, ekalla ylitys oli siisti mutta ei osumaa, tokalla osui mutta ei ollut paras mahdollinem ylitys. Kepit löytyivät ekalla yrittämällä 1/3 kertaa, mutta eipä meillä niitä paljoa ole radan osana ollutkaan. Ja rimoja tuli alas 2 per rata, koska huuups olen unohtanut treenata valssaamista ja edellä olemista = Saimaalle tuli kiire. Ekalta radalta muistaakseni rv 20, tokalta rv 10 ja hypäriltä HYL, kun uusin keppilähestymisen. Tokalla radalla teimme nopeimman ajan, vaikka lähes törmäsimme kaksi kertaa eli linjat olivat mitä sattuu. Joku mulle tuli sanomaankin, että hitto kun on nopea koira. Tosi kiva aloitus kisaamiselle, vaikka yhteistä säveltä vielä haemmekin :)

Viime lauantaina Saimaa kävi treenimielessä juoksemassa seuramestaruusradan. Muuten olin ihan sairaan tyytyväinen, mutta kahteen kertaan tehty A ei osunut kumpaankaan suuntaan. Tokan virheen jälkeen sentään tajusin uusia sen, jotta sain kehuttua osumasta. Suullinen käännösvihje todisti jälleen kerran hyödyllisyytensä, kun lopussa sain todella kevyesti ohjattua kohdan, jossa todella montaa koiraa jouduttiin vähän kalastelemaan.

Sunnuntaina Saimaalla oli vielä kolme starttia Sipoossa Henri Luomalan (hämmentävän haastavilla) radoilla, mutta juoksimme niistä vain puolitoista. Ekalla radalla olimme Saimaan kanssa ihan eri sfääreissä, ja koko kaoottisuus lähinnä nauratti. Olin koko ajan jäljessä ja väärällä puolella, mutta no worries, ainakin meillä oli hauskaa. Jotenkin ihmeen kaupalla tulos oli vain 15 tai 20rv, eikä edes yliaikaa, what! Puomi osui, A ei. Tokalla radalla Saimaa löysi tosi hienosti 90 asteen umpikulman kepeillä, mutta puolessa välissä rataa mun ohjaus vähän heitti ja Saimaa päätyi rämpimään puomille ja hyppäämään sieltä alas. Videolta katsottuna tilanne oli ok, mutta mä säikähdin ja vein koiran varmuuden vuoksi pois.
Pian radan jälkeen Saimaa oksensi, ja autolle palatessani huomasin takakontissa pari oksennusta lisää. Pieni Siims oli kisannut varmaan tosi huonolla ololla :(

Oksentaminen jatkui vielä seuraavaan päivään ja olin melko huolissani, kun vesikään ei pysynyt sisällä ja oksennuksessa oli verta. Päivystyksestä kuitenkin neuvottiin tuomaan vasta jos menee huonoon kuntoon, ja kun Saimaa pysyi koko ajan suht virkeänä, selvisimme tästä kotihoidolla.

Seuraavan kerran kisaamme vasta, kun A ja kepit ovat paremmassa kuosissa. Treenilistalla ovat niiden lisäksi rimat (=mun edellä ohjaaminen) ja ylipäätään radan tekeminen, jotta löydämme paremmin yhteistä rytmiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti