torstai 26. helmikuuta 2015

Saimaa 11 viikkoa ja 12 viikkoa

... kohta jo 13! Saimaa tuli meille 10-viikkoisena, joten se on asustellut täällä jo huikeat kaksi ja puoli viikkoa. 11-viikkoisena painoa oli n. 5,5kg, säkää en mitannut, ja 12-viikkoisena rokotusten yhteydessä vaaka näytti 6,4kg ja säkä kotimittauksella 35cm.

Parin viikon kuulumisia:

Missä ollaan käyty? Isossa eläinkaupassa, isossa kauppakeskuksessa, Ojanko Areenan agilitykisoissa, laskiaisriehassa, lentokentällä ja eläinlääkärillä. Eläinkaupassa ei jännittänyt mikään, tosin muovikoiramallia lähestyttiin mielistellen. Kauppakeskuksen liukas lattia & liukuportaat - no problem. Agilityhallissa Saimaa ei ihan olisi malttanut leikkiä muiden paikalle sattuneiden pentujen kanssa, koska ihmiset olivat sen mielestä kivempia. Muuten Saippis oli varsin rentoa tyttöä, ja se pääsikin lopuksi tekemään kontaktikävelyä, peruuttamista, odottamista ja nose touchia keskellä hälinää. Ainakin tähän mennessä keskittymiskyky on ollut todella hyvä! Laskiaisriehassa treffattiin Veeraa ja Dotia ja tutustuttiin yhdessä hevosiin (Saimaa ei tainnut edes huomata niitä), megafonin ääniin, pulkalla laskeviin lapsiin ja ihmishälinään. Toisen kerran treffattiin kaksikko lentokentällä, koska Sätkä ja Rinnakin treffasivat siellä pentuina, ja perinteistä on pidettävä kiinni! Tytöt saivat kulkea edes takas liukumatolla (mikä se on, kun liukuportaat on litistetty?), hengailla kahvilassa ja tutustua lentokentän erilaisiin penkkeihin ja potkulautoihin. Saikkunen treenasi 2on2offia, kontaktikävelyä, pujottelua, leikkimistä ja peruuttamista, hyvä penska. Eläinlääkärilläkin meni todella hyvin.
Saimaa pääsi myös käymään kaverini tupareissa, ja se oli todellinen mallipentu! Ässä pusutteli kohteliaasti kaikkia vieraita ja mutusteli luita ihailevan ihmislauman keskellä, se on niin hämmästyttävän rento tyyppi.
Ja Purinalla ollaan tietysti oltu monen monituista kertaa.

Millainen Saimaa on? No, ainakin rento, kohtelias, ihmisrakas ja hiukan pippurinen. Sätkän ja mun entiset kämppikset Selma ja rescue Mio kävivät kylässä, ja Saimaa hääti Mion pois naksuttelunameiltaan hyvin täpäkästi. Onko sellainen ok? Minä saan kuitenkin rauhassa lähestyä sen luita ja ruokakuppia, samoin Sätkä. Saimaa ei ole sellainen "rinta rottingilla kaikkialle" -tyyppi, mutta se on kuitenkin suhtautunut kaikkeen uuteen hyvin rennolla asenteella, ensin tutkitaan ja sitten chillaillaan. Yhä se kuitenkin haukkuu vastaantulevia koiria, hmm.
Saimaa tykkää paljon ruuasta, mutta ei ole mitenkään superahne. Olenkin huomannut, että lenkeillä pelkkä oma nappula ei aina riitä luoksetuloon mielenkiintoisimmissa tilanteissa, pitää olla jotain parempaa messissä. Leikkiminen sujuu hyvin, vaikka alkuun Sain ote oli vähän vaillinainen. Pari päivää sitten se yhtäkkiä syttyi leluihin ihan kunnolla eikä olisi halunnut vaihtaa lelua namiin = se on nyt true bordercollie. Saimaa leikittää itseään ravistelemalla leluja ja heittelemällä niitä ilmaan, ja seuraavana tehtävälistalla onkin lelun tuominen. Sai seuraa mun liikettä hyvin lelu suussa, ja kahden lelun leikki on myös sujunut oikein näppärästi.
Pentu yritti alkuun roikkua mun lahkeissa, kun kävelin ulkona, mutta tämä on jäänyt, kun sillä ei ole saavuttanut mitään. Kerran Saimaa myös syöksähti ohi ajavan auton perään (onneksi hihnassa), ja siitä sanoin sille todella napakan mielipiteeni, eikä moista ole toiste esiintynyt.

Mihin Saimaata on sosiaalistettu? No, ainakin erilaisiin paikkoihin ja alustoihin :D Meillä on käyntyt paljon ihmisiä sitä moikkaamassa, ja tietenkin ollaan tavattu ihmisiä muuallakin. Koiriakin on paljon nähty, mutta rotukirjo taitaa olla aika paimenkoirapainotteinen, tässä asiassa pitänee skarpata.

Mitä Saimaa osaa? Pitäisi kuvata video treeneistämme! Kotitreenit ovat jatkuneet tuttujen temppujen parissa: jalkojen välistä pujottelu sujuu hienosti, peruuttamisesta pitäisi häivyttää mun liike pois, etutassut tasapainotyynyllä tai ruokakupilla -temppuun ollaan liitetty takajalkojen liike ja hyvin tuntuu pyöriminen sujuvan, 2on2offia on myös vahvistettu tasapainotyynyllä, nose touchiin ja targettiin pitäisi lisätä kestoa, istumiseen on liitetty käskysana ja odottamista on haastettu heitetyillä nameilla ja leluilla & mun erilaisilla liikkeillä. Uudempia temppuja ovat esineen ottaminen suuhun (olen saanut sheipattua jotain nakertamisen tyyppistä, hmm), etujaloilla hypähtäminen (kaukoja varten), katsekontakti ja syliin kiipeäminen (tätä teki jo kasvattajan luona).
Agilityn alkeetkin on aloitettu. Saimaa oppi parin kerran jälkeen tarjoamaan putkea, ja eilen lenkillä sheippasin puun kiertämisen vasemmalta puolelta. Saimaa on todella oppinut tarjoamaan ja yleistämään, sillä pystyin saman tien siirtämään kierron myös hyvin paksulle puulle. Kerran Saikku-Maisa sai myös tarjota "hyppyä" eli rimojen välissä olevaa speed bumpia.
Tokojuttuihin laskettanee kontaktikävely, jota yhä tehdään eri paikoissa ja eri häiriöissä. Saippis on myös tehnyt pari pentuluoksetuloa jalkojen väliin ilmestyvään leluun, ja kerran se sai juosta metallikapulalle ja vapautua leluun = eka vauhtinouto. Metsässä Saimaa on saanut etsiä mun kädessä ollutta käpyä muiden käpyjen joukosta, koska se tuntuu luonnostaan etsivän sen ja noukkivan talteen. Tunnarikin on siis startattu :D
Namiruutuja on tehty päivittäin eri puolille lähimetsiä, ja aamuruoka tuntuu häviävän pennun kiduksiin kiitettävän intensiivisesti. Kropanhallintaa ollaan kotitemppujen lisäksi harjoiteltu kiipeilemällä puunrungoilla ja kivillä. Saimaa bongaa jo kauempaa potentiaalisia kiipeilymestoja ja hakeutuu niille namin toivossa.
Saimaalle on ammuttu kerran: ensin kaksi laukausta 100m päästä niin, että käppäilimme vain hihnassa pitkin kenttää. Sitten Saimaa sai odottaa autossa, kun ammuin Dotille kaksi laukausta 50m päässä autosta, tämäkään ei hetkauttanut.
Hallilla olen naksutellut siitä, että pentu on vaihtanut agilitya tekevän koiran tuijottamisen mun tuijottamiseen. Tekevät koirat tuntuvat kiinnostavan, mutta ainakin vielä mun namit ovat voitolla.

Pidän tästä pennusta ihan todella! Se on jotenkin niin järkevä ja suhtautuu elämään chillisti. Vauhtia löytyy vaikka muille jakaa, mutta pääasiassa pentu ottaa rennosti eikä turhia hötkyile - aika ideaali tyyppi siis <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti