perjantai 13. helmikuuta 2015

Mielentilatreenejä ja pentukuulumisia

Kaikki kuvat on ottanut Tiia Hämäläinen, kiitos!



Saimaa on kotiutunut todella hyvin. Se on todellinen sylihiiri, ja uni maistuu aina parhaiten joko sylissä tai ihan ihmiseen kiinni painautuneena. Mun mielestä yksi koiran omistamisen parhaita puolia on yhdessä nukkuminen, joten koirat saavat mun puolesta olla sängyssä (=Arttu ei ole vielä protestoinut tarpeeksi vahvasti). Sätkä on aina ollut vähän sellainen etäisyyttä pitävä, ja se nukkuukin mielellään sohvalla, mutta Saikkulaikun mielestä on parasta nukkua kainalossa ja herättää välillä pusuilla. Se oli ekat neljä yötä yösisäsiisti, mutta sitten masu meni vähän ummelle ja kakkoja on tullut yöllä, kun illalla ei ole vielä onnistunut.
Saikku on joitain kertoja haukkunut avainten käymiselle ovessa & vieraille koirille, jotka kävelevät esim. toisella puolella tietä. Koirille haukkumiseen en ajatellut puuttua, sillä uskon, että paras lääke on mun reagoimattomuus - pentukin tajuaa, että ei tässä mitään jännitettävää ole. Sen sijaan ulko-oven avaamisääneen voisi totuttaa ihan ajatuksella.
Hihnassa kävely on siistiä mutta ärsyttävää, koska kakara kulkee koko ajan jaloissa. Eipä tosin ihme, sillä naksuttelen Saimaalle aina, kun se tarjoaa kontaktikävelyä jommalla kummalla puolella. Tätä se oli tehnyt jo kasvattajan luona, ja likka on ihan hirmu pätevä! Olen saanut palkan suunnalla siirrettyä paikkaa vähän taaemmas, ja Saisai tarjoaa kontaktikävelyä kaikissa uusissa paikoissa ja heti sen jälkeen, kun se on bongannut kadulla ihmisen tai toisen koiran. Se taitaa saada kolmasosan ruuastaan näin :D
Retki eläinkauppaan oli onnistunut. Saimaa tutki paikkoja rauhallisella itsevarmuudella ja pusutteli asiakkaita. Myyjän valtava koirakaan ei jännittänyt. Purinan ja eläinkaupan lisäksi ei olla käyty uusissa paikoissa, mutta nyt Saimaan kotiuduttua voinemme laajentaa skaalaa.
Saimis tykkää paljon ihmisistä, ja niiden luokse taaperrellaan varauksetta mutta kohteliaasti. Vieraita koiria kohtaan se on myös ollut rauhallisen rohkea, tosin kolmen pentupinserin lauma jännitti ihan murinaan ja irokeesin nostoon asti.
Kontaktikävelyn lisäksi olen ruokien yhteydessä naksutellut tasapainolaudan paukauttelua, ilmatyynyn päällä sekä etutassuja että takatassuja, peruuttamista, jalkojen välistä pujottelua, käsikosketusta, istumista ja "odota"- ja "okei"-käskyjen erottelua. Puhdas sheippaaminen oli aluksi vaikeaa, sillä Saimaa tarjosi jo kasvattajan luona hyvin vahvaksi opittua ruuasta luopumista = se lähinnä istui ja odotti, josko kohta saisi luvan syödä. Autoin pennun alkuun houkuttelemalla namilla ilmatyynyn päälle, ja se on jo alkanut hiffata tarjoamisen ideaa.
Olemme myös opetelleet perustyökaluja treenaamiseen ja arkeen. Saimaa on oppinut pujottamaan päänsä asioiden läpi (panta, heijastinliivi), odottamaan lupaa ruokakupilla, kestämään käsittelyjä kuten tassujen näpräämistä ja korvien & hampaiden tutkimista, rentoutumaan pannasta kiinni pidettäessä, leikkimään kahden lelun leikkiä, lähtemään kuolleelle lelulle ja vaihtamaan lelua namiin ja päinvastoin. Kaikki tuntuu sujuvan helposti.

Sitten niihin varsinaisiin treenijuttuihin.

Maanantaina HAUn tokot. Sätkän piti treenata mielentilajuttuja tekemällä kuuntelutreeniä (asentokäskyjä piiiitkillä odotusväleillä, koska tarjosi miljoonaa asiaa yhtä aikaa), mutta taisimme molemmat vain turhautua tästä. Kuuntelurata hyppy-ruutu-luoksetulo-stoppi toimi hyvin, mutta ruutu-agikepit-erottelu ei niinkään. Vähän kävi mielessä, että onko meidän järkeä käydä Purinalla tokoilemassa, kun vireongelma on muuallakin paha. Paikkamakuu ja -istuminen sentään sujuivat.
Saimaa sai pusutella ihmisiä ja siedättyä niihin pinseripentuihin, ja hengailun lisäksi se tarjosi vähän kontaktikävelyä, teki pari pentuluoksetuloa (joiden tapaa muutetaan än-yy-tee-nyt, sillä Saimaa osasi jo rimpuilla mun perään), kävi putkessa (ihan ei heti tajunnut, että sinne voi mennä, mutta kun lamppu syttyi, putki ei jännittänyt yhtään) ja leikki & kantoi lelua mun perässä.




Tiistaina käytiin Tiian ja Rassen, Ruutin ja Gavan kanssa tokoilemassa. Sätkä treenasi taas mielentilaa. Ensin Tiia häiriköi sitä sen ollessa odotuskäskyn alla maassa heittelemällä noutokapulaa ja leluja & houkuttelemalla Sätkää pois maasta, ja kun Sätkä fokusoi muhun kunnolla, se pääsi hommiin. Kokeilin ensin pari kertaa ottaa Sätkän seuraamaan kutsulla, ja se jättikin äänet näin pois (ruudusta seuraamaantulossa ei koskaan ole äännellyt). Sitten askeleita seuraavasti: jos pääsi ääni, pyysin koiran maahan ja heiluttelin lelua sen lähellä, kunnes se keskittyi minuun. Keskittymisestä pääsi yrittämään uudestaan, ja Sätkä tuntui vastaavan tähän treeniin tosi kivasti. Palkkasin sitä lelulla, koska olen päätynyt siihen, että ruokapalkka vain turhauttaa sitä.
Saimaa sai ensin moikata bc Gavaa ja vähän jopa tavallaan leikkiä sen kanssa. Huomasin, että muuten varma luoksetulo oli huonompi näin koiraseurassa, joten ensi kerralla mukaan parempaa namia kuin nappuloita. Myöhemmin se pääsi vielä tekemään kontaktikävelyä & leikkimään, hyvin sujui vaihto namiin ja toisinpäin.










Illalla sitten huippistreenit Villen vetämänä, teimme valkoisia numeroita. Mulla oli pentu mukana pyörimässä rataantutustumisessa, mikä taisi olla huono idea, sillä keskityin tosi huonosti itse tutustumiseen. Osittain sen takia, osittain ihan mun huonosti liikkuvien jalkojen takia meillä oli Sätkän kanssa paljon vaikeuksia. Lopulta saimme kuitenkin 22 estettä tehtyä yhdellä virheellä (takaakierto hypyllä 15 oli mulle jostain syystä mahdottoman hankala ohjata). Tärkein oppi oli ehkä hypyllä 2 tullut ymmärrys siitä, että mun ei tarvitse olla koiran mukana takaakierrossa, vaan pystyn lähettämään sen myös lähempää hyppyä 3. Yleisohjeena Ville sanoi, että kengät näyttävät sinne suuntaan, minne rata jatkuu seuraavan esteen jälkeen, käsi näyttää seuraavan esteen (toteutimme tätä hypyn 12 vippauksessa).
Saimaa pääsi tosiaan käppäilemään vapaana halliin & moikkaamaan jo melkein aikuiseksi koiraksi kasvanutta Dotia viereiselle pellolle.




Sätkän kepit eivät aina mahdu kuviin. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti