sunnuntai 17. elokuuta 2014

Punainen kortti

Koetta edeltävänä iltana kenraalit Mariannen ja Ginin seurana: ohjatussa lähinnä merkin palkkaamista (ei mennyt lankaan, vaikka liikkuri houkutteli kapuloille), tunnarissa palautui kyllä oma, mutta molemmilla kerroilla turhaa varmistelua.

__________

Sitten itse koe, johon en alkuun ollut tyytyväinen mutta josta jälkikäteen tajusin, että on mulla vaan hieno koira! Riitta Räsänen oli kiva tuomari, tiukka mutta reilu ja hyvin säännöistä perillä. Tässäpä koetarina:
  • Zeta 6,5 - Maahanmeno oli vino ja istumisen Sätkä seisoi. Tuomarilta erityiskiitokset kauniista seuraamisesta ja takapäänkäytöstä.
  • Luoksetulo 10 - "Tuosta vaudista todella hienot stopit."
  • Ohjattu nouto 8,5 - Sätkä olisi voinut mennä kapulalle siistimmin & olla pureskelematta lopussa. Luovutusasentokin oli aavistuksen vino. Kehuja tuli vauhdista ja siitä, että koira ei pysähtynyt merkillä omia aikojaan. Mutta hei, se ei ollut nolla!!!
  • Kaukot 9,5 - Kymppimiinus olisi kuulemma ollut oikea numero, sen verran näyttävät ja puhtaat vaihdot Sätkä teki (ja sen painonsiirron!). S-i-vaihdossa tuli kuitenkin sentin eteenpäin.
Eka kehä oli siis aika jees. Juuri ennen kuin menimme seuraavaan kehään sai Sätkä kuitenkin järveltä jonkun mielenkiintoisen tuoksun nenäänsä, joten ennen seuruuta se vain kurkotteli järvelle nokka pitkänä. Jes. Sama oli käynyt kahdelle muullekin evl-koiralle.
  • Seuraaminen 6,5 - Tuomari olisi halunnut antaa 9,5, mutta Sätkä ei istunut vikaa perusasentoa, joten numero oli automaattisesti enintään 7. Sain vinkin kävellä hitaat pätkät reippaammin, koska nyt Sätkä kulkee peppu alhaalla pysähtymistä ennakoiden. Seuraaminen oli sinänsä ok, mutta aina järvelle päin mentäessä Sätkä kurotteli nenäänsä, ja parissa kohtaa se unohtui niin pahasti, että jouduin hidastamaan vauhtia saadakseni sen mukaan.
  • Ruutu 0 - Merkillelähetys tapahtui ihan hypyn vierestä, ja Sätkä tietenkin meni merkille hypyn kautta. Ruutuun se taas juoksi niin kovaa, että mun stoppikäsky tuli myöhässä ja peppu oli ruudun ulkopuolella. No, tätähän Sätkä tekee aina nurtsilla, pitänee treenata :D
  • Metallinouto - Sätkä lähti kapulalle hyvin, hipaisi hyppyä palatessaan ja juoksi mun ohi ulos kehästä & tiputti kapulan suustaan heti kehänauhan ulkopuolella. Tästä sitten punainen kortti.
Metskussa kehänauha oli 20cm mun takana, joten paljoa ei vaadittu punaiseen korttiin. Sätkä saattoi paineistui epäonnistuneesta ruudusta (se tietää epäonnistuneensa, kun kutsun sen ruudusta pois liikkumatta paikaltani), jolloin se ei halunnut tulla lähelleni ---> koukkasi viime hetkellä mun ohi. Tai sitten sillä oli vain tosi kova kakkahätä, koska sen vatsa oli mennyt sekaisin edellisenä iltana antamastani rustoluusta. Olimme rampanneet ulkona koko yön, ja vielä koepaikallakin Sätkä oli vesikuralla. Kehän jälkeen sillä oli kova kiire puskaan.

Hyvää: 
- Sätkä kykeni toimimaan, vaikka heti kehän toisella puolella oli käynnissä kaksi schapendoesien näyttelykehää yleisöineen. Tähän se ei olisi ikimaailmassa kyennyt vielä vuosi sitten.
- Ohjattu onnistui.
- Kaukojen painonsiirto on ujutettu koiran mieleen yllättävän pienellä vaivalla, ja nyt koko liike tuntuu helpommalta ja varmemmalta.
- Luoksetulo ei petä koskaan.
- Sätkä kykeni hengailemaan mun kanssa koko kokeen ajan kehän viereisellä nurtsilla stressaamatta ja hosumatta, kerran se jopa laski päänsä maahan.
- Sätkä suoritti monta liikettä tosi hyvin huolimatta kuralla olevasta mahasta.

Huonoa:
- Varsinkin tokassa kehässä Sätkä oli tosi poissaoleva & saatteli kapuloita mun kielloista huolimatta. Poissaolevuus tosin saattoi johtua mahasta.

Okei, ei niitä huonoja juttuja ollutkaan kuin yksi, ja sillekin löytyy ihan looginen selitys. Oikeastaan mulla oli taas ihan pirun hieno koira.

____

Illalla vielä HAUn tokot. Paikkamakuu oli muuten hyvä, mutta sivulletuloon koira tarvitsi kaksi käskyä. Sitten yritin ottaa vähän seuraamista, mutta Sätkä yritti koko ajan livetä kohti vieressä olleita aksaesteitä - tai niin ainakin kuvittelin. Lähdin sitten tyytymättömänä viemään sitä autoon ("no olitpa surkea, ei tolla asenteella saa olla hallissa, mennään autoon jäähylle"), ja raukkaparka joutui kesken matkan ripuloimaan halliin :( Eipä siis ihme, että oli vaikea keskittyä! Lopuksi otin sen kanssa vielä kivoja vauhtijuttuja, jottei kummallekaan jäisi paha mieli.

2 kommenttia:

  1. Sätkis on kone! Kuulostaa hyvin menneeltä kokeelta tilanteeseen nähden! Sulla on pirun hyvä koira, usko jo! Rasmuksenkin ykkösputki katkesi samasta syystä, kun sen vatsa oli löysänä. Sitä kertaa lukuunottamatta sillä oli valioon asti ykkösiä ja vielä sen jälkeenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tiia! Aina välillä sitä on vaan liian kriittinen omaa koiraa kohtaan ja unohtaa, miten ihana ja taitava se on :) Sätkässä parasta on se, että se jaksaa aina yrittää parhaansa, pieni mahakipu ei menoa pysäytä!

      Poista