keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Hyvän mielen aksaa ja tottistsekki

Agilitylukko aukeilee! Ensimmäiset merkit tästä oli nähtävillä Villen vikoissa eskarihuippistreeneissä kolme viikkoa sitten, ja vaikka treenirintamalla on sen jälkeen ollut hiljaista, olemme Sätkän kanssa kisapuolella kiskaisseet kaksi vitosta ja sen yhden nollan, ei hyllyjä! Nyt Nina Manner piti meille rästiin jääneen eskarihuippiksen, ja hänkin totesi, että eteenpäin on menty. Toki teimme yhä paljon pieniä pätkiä, mutta fiilis oli erilainen ja multa löytyi luottoa koiraan. Rata näytti tältä:


Tänään käväisin vetämässä vapaamuotoisesti alokasluokan tottiksen yksilöosuuden miinus paukut ja henkilöryhmä, eteenmenolla odotti palkka. Aloitin tekemällä niitä virittelyjä, joita haluan tehdä kokeessakin, eli seurautin pieniä pätkiä naksuttimen ja selän takaa tulevan namin kanssa ja palkkasin parit liikkeestä istumiset suoraan istumisesta. Sitten feikki-ilmoittautuminen hihnassa, jonka jälkeen seuruukaavioon. Luulin jättäneeni eteenmenopalkan piiloon kummun taakse, mutta se olikin jäänyt näkyville, mikä aiheutti Sätkälle paaaaljon ongelmia. En käynyt siirtämässä lelua pois, koska juuri tällaiset kyttäystilanteet ovat olleet meille ongelmallisia kokeissa = pääsin puuttumaan! Eka suora olikin sitten sellaista kyttäysseuruuta, jonka sain kuitenkin vähenemään huomauttelemalla Sätkälle aika tiukastikin kontaktin tippumisesta. Muu seuruu oli parempaa, kehuin suullisesti parhaista pätkistä.

Liikkeestä istumisessa (kohti sitä lelua) kävi juuri niin kuin monessa tokokokeessakin on käynyt eli koira jäi kyttäysmoodille eikä istunut. Minä sitten yksinkertaisesti vain otin niin monta toistoa, että Sätkä lopulta nosti kontaktin ja teki istumisen. Liikkeestä maahanmeno oli hyvä, mutta luoksetulosta puuttui vauhti (tätäkin varmasti haittasi se mun selän takana ollut lelu). Tasamaanouto oli hyvä. Ekalla hyppynoutoyrittämällä Sätkä palasi esteen ohi, joten otin samoin tein pari onnistunutta toistoa perään. Estenouto oli hyvä. Eteenmeno olikin sitten (ylläri, ylläri) nopea ja varma, tosin Sätkä juoksi koko matkan näöllä.

Loppuun vielä joitain toistoja metristä niin, että kun koira hyppäsi, heitin lelun sille eteenpäin, ja takaisintullessa pyysin tulemaan hypyn kautta. Sitten seuraamista tarjoamisen kautta kera naksuttimen. Kokeilin palkata suusta, ja Sätkä vastasi tähän aika kivasti & teki oikein hyvää seuruupätkää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti