keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Sirke Viitasen koulutus

Sanna kisasi taas Sätkän kanssa Kirkkiksellä. Oli kuulemma mennyt hyvin, kontaktit ja edelliskerran hankala rengas olivat sujuneet ja Sätkä oli ollut söpö <3 Tuloksina HYL ja 20, nolla lähestyy!

Maanantaina Sirke Viitanen oli kouluttamassa HAU:n tokoryhmää. Halusin Sätkän kanssa pohtia paineistumista (viime kisatreenin mopot), joten teimme lyhyen kisamaisen suorituksen, jonka viimeinen liike oli seuraaminen. Veera naksutteli starttipistoolia seuruun aikana paineistaakseen Sätkää. Eka liike oli ruutu, josta Sätkä suoriutui hyvin, mutta minä en. Pelkäsin, että koira singahtaisi yli, joten pysäytin Sätkän ennen ruutua. No, uusintayrityksellä jees, vaikka Sätkä yrittikin varastaa merkiltä ja meni omia aikojaan maahan. Sitten liikkeestä istuminen, jotain kitinää. Hyppynoudossa Sätkä ennakoi liikkurin käskyjä, mutta itse nouto oli ruotsalaisella metallikapulalla hyvä. Luoksetulossa ei ongelmaa, mutta eka stoppi olisi voinut olla terävämpi (yhäkin ilmeisesti vain mun mielestä). Sitten seuraamista, jonka aikana Sätkä ei paineistunut yhtään, kuvitteli vain, että pyssyn naksuttelu oli häiriötreeniä...

Sirken kommentteja:

  • Sätkä tekee näyttäviä, vauhdikkaita ja voimakkaita liikkeitä, mutta on kuitenkin jättötilanteissa levollinen ja varma.
  • Sen ongelma taitaa lähinnä olla kurittomuus. "Mä tiiän hei jo miten tää liike menee, moikkaaaaaa" on Sätkälle hyvin tyypillistä, ja se saattaa selittää liikkurin liiallista kuuntelemista ja ennakointia.
  • Ongelma korjaantuisi vaikeuttamalla treenejä, ja esim. merkille lähetyksen sijaan käskisikin koiran maahan tai seurauttaisin poispäin (siis liikkurin "käsky"n jälkeen). Pitää testata kuunteleeko koira.
  • Paineistumista voisi korjata samalla lähestymistavalla kuin olemme korjanneet paukkujakin eli vireen ja auktoriteetin kautta. Tokoon tästä lähin huippupalkat, jotta Sätkä tekisi Purina-vireessä aina hommia ---> paineistuminen vähenisi. Mun pitää olla selkeä auktoriteetti, jonka kanssa koira voi luottaa, että kamalat mopot eivät tule päälle.
Kokeilimme kuuntelutreeniä niin, että teimme kisamaisen hyppynoudon, mutta sen sijaan, että olisin käskenyt koiran noutaa, sanoinkin "seuraa" ja tein täyskäännöksen. Sätkä vinkaisi mutta malttoi. Lopputreenien ajan jatkoimme niin, että aina, kun koira yritti ennakoida, teinkin sen kanssa jotain muuta kuin sen ennakoimaa juttua.

Toinen kysymykseni liittyi ohjattuun. Olemme Sätkän kanssa nyt siinä pisteessä, että merkin kanssa samassa linjassa olevien kapuloiden nouto sujuu, mutta en oikein osaa systemaattisesti edetä tästä, koska en osaa päättää mitä koiralta haluan. Vaihtoehtoja on kaksi: joko Sätkän tulisi tehdä kaari kapulalle mennessään tai se saisi juosta suoraan.
  • Kaaren voi opettaa seuraavasti: suuntakäsky tarkoittaa kyseiseen suuntaan juoksemista merkin linjassa, noutokäsky taas tarkoittaa lupaa tuoda kapula. Toisin sanoen koiran tulisi esim. "vasen"-käskystä juosta vain suoraan vasemmalle, ja vasta "tuo"-käskyllä saisi se kääntyä kohti kapulaa. Tämä opetetaan niin, että käsimerkistä ja suuntakäskystä lentääkin pallo haluttuun suuntaan.
  • Suoraan juokseminen tulee koiralta yleensä luonnollisemmin, ja Sirken mielestä se on varmempi ja helpompi vaihtoehto.
Kokeilimme Sätkän kanssa pallonheittoa, mutta raasu kuvitteli, että tämä oli joku hämytreeni ---> se ei uskaltanut vapautua pallolle. Vaatinee vain pari toistoa.

Omalla ajalla treenasin vielä hyppynoutoa PK-korkeuksilla. Sätkä jännitti aika tavalla, mutta saimme lopulta pari onnistumista 85 sentistä. Rinnan tehdessä Sätkä oli paikkamakuussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti