tiistai 8. huhtikuuta 2014

Pekka Korrin jälkiyksäri

Sätkä on treenattu jäljelle sekalaisella "luin netistä, kuulin kaverilta, keksin itse" -tekniikalla, joten oli aika käydä kysymässä neuvoa viisaammalta. Pekka oli tehnyt meille 900m pitkän jäljen, joka vanheni 1h 20min ja jolla oli kuusi keppiä ja 8 kulmaa. 10m jana sujui hyvin, Sätkä upposi suoraan ja pienoisen koukun kautta nosti varmasti jäljen. Jäljestäminenkin oli hyvää, ja kepeistä nousi 5/6 (kallion päällä olleen kakkosen Sätkä ohitti ilman reaktiota, vaikka se oli ihan esillä?). Yhdessä kulmassa Sätkä teki luupin, muuten kulmatyöskentely oli hyvää ja Sätkä oli koko ajan jäljen päällä. Erityisen tyytyväinen olin alun puunrunko"sillan" ylitykseen, jonka Sätkä kulki nenä tiukasti maassa, sekä vaikeaan polunylitykseen (useampi ihminen oli kävellyt polulla Pekan tehdessä jälkeä). Kolme kertaa Sämppä pysähtyi haistelemaan jotain kohtaa tarkemmin, kerran juuri tuossa pahassa polunylityksessä, mutta matka jatkui ilman pyörimisiä.

Kommentteja Pekalta:

  • Janatyöskentely oli molempien osalta hyvää, samoin jälkityöskentely. On kuulemma erittäin hyvä, että liikun vain liinatuntumalla ja pysähdyn, kun koira ei johdata mua = annan koiralle täyden vapauden työskennellä ja kertoa mulle missä jälki menee. Maltan myös seistä pidempien haisteluhetkien ajan.
  • Palkka jatkossa lelulla, vitoskepin namipalkkakokeilu johti epävarmempaan kutoskepin ilmaisuun.
  • Koira saa päättää kaiken: ilmaisutavan, liinatuntuman vahvuuden, jäljestysvauhdin jne. Eikä Sätkä ole hidas, on kuulemma selvästi hitaampia SM-voittajiakin :D
  • Voisin lopettaa koiran maanisen tuijotuksen ja siirtää katseen jalkoihini, mistä olisi kahdenlaista hyötyä: en painostaisi koiraa millään tavalla ja näkisin, jos kohdalle osuisi ilmaisematta jäänyt keppi.
  • Jäljestyskerroilla ei ole niin paljoa merkitystä kuin jäljestyskilometreillä (jälkipäiväkirja!!).
  • Sätkän oikomistaipumus johtunee väärin tehdyistä jäljistä (kaksi samaan suuntaan kulkevaa suoraa eivät saisi olla 50 metriä lähempänä toisiaan).
  • Jälkikoiran treenaamisessa tärkein vaihe on jäljen suunnittelu ja teko, eli jäljentekijä on todellisuudessa koiran kouluttaja. Mun pitää olla hyvin tarkka siitä, että jälki on sääntökirjojen mukainen, vaikka toki sen pitää muuten olla haastava.
  • Treenijäljillä saa tehdä kaikkea, mitä koejäljilläkin, mutta ei muuta. Siksi onkin tärkeää, että joko a) jäljestää yksin tai b) mukana kulkeva jäljentekijä on hiljaa jäljen kulun suhteen.
  • Takajäljestä: yllä mainitun ohjenuoran takia ei koiraa saa kääntää liinalla takajäljeltä pois. Sen sijaan hyvä treeni on sellainen, että koiraa seurataan iloisesti takajäljelle (olettaen tietenkin, että se pyrkii sinne 10m liinatuntumalla), ja takajälki päättyy hyvin pian tielle. "Oho, mites me tänne päädyimme, taisit mokata!" ja takaisin (vähän kauempaa lähtevälle) janalle. Koiraa seurataan tielle samalla kaavalla niin monta kertaa, että se valitseekin etujäljen, jolta hyvin nopeasti löytyy keppi.
  • Oikein sijoitetulla kepillä voi palkata koiran vaikean kohdan selvittämisestä.
  • Koiraa pitää haastaa: jäljentekijän tehtävä voi olla koiran eksytysyritys (sääntöjen puitteissa). Epäonnistunut jälki opettaa koiraa.
Kaiken kaikkiaan saimme paljon positiivista palautetta, Pekka tykkäsi kovasti Sätkästä. Se on kuulemma niin hyvällä tasolla, että me pärjäisimme heidän Tending-jälkiporukassaan, joka on täynnä arvokisamitalisteja! Sätkä on itsenäinen, varma ja sisukas, eikä keppiväli 5-6 poikennut mitenkään alkujäljen työskentelystä. Munkaan toiminnassa ei ole paljoa korjattavaa (katse vain maahan), joten paukut vain kuntoon ja ilmo kokeeseen.

Oli kiva saada paljon positiivista palautetta ja varmuutta sille, että etenemme oikeaan suuntaan. Saimme myös hyviä vinkkejä jatkotreeneihin, joten eiköhän tuosta rakista vielä jälkikoira leivota ;)

2 kommenttia:

  1. Hyvä Sätkis! Hyviä neuvoja ja kannustavaa kuulla noin hyviä kehuja! Erikoista, että kilometreillä on enemmän merkitystä kuin kerroilla. Kun luulisi sitten muissa lajeissa olevan, että mielummin vähän ja usein.

    VastaaPoista
  2. Niinpä! Pekan logiikkana oli, että koira saa saman verran jälkikokemusta ja oppia yhdellä kilometrin mittaisella jäljellä kuin viidellä 200m jäljellä, joten miksei tehdä kerralla sitä pidempää jälkeä? Toki tulee myös tehtyä lyhyempiä, aina kun ei oo aikaa ja maastoja >1km jälkiin :D

    VastaaPoista