tiistai 29. huhtikuuta 2014

Paukut 12 ja tylsät treenimuistelmat

Myö ollaan treenattu vain tylsää tokoa.

Lauantaina käytiin Mariannen ja Ginin kanssa tokoilemassa. Sätkis teki muistaakseni ainakin seuraamista (jokusen suoran juoksukäännöksillä & -pysähdyksillä), tunnaria (yööök kun se aukoo suutaan), ohjattua (meni kerran lankaan, muuten jees), luoksetulon stoppeja (pari kertaa kierron kautta) ja eteenmenon (kävin viemässä lelun koiran nähden 50m päähän).

Sunnuntaina nappasin pikkusiskon mukaan ampumaan. Ammuttiin niin, että eka paukku tuli 20m päästä, toka 30m päästä ja vika 40m päästä eli koko ajan helpotti. Kaksi ekaa paukkua ammuttiin seuruusuoran aikana, annoin uudet "seuraa"-käskyt kummankin paukun jälkeen. Sätkä tsemppasi hyvin. Vika paukku tuli paikkamakuun aikana. Odotin jonkin aikaa ennen kuin käännyin ympäri ja palasin palkkaamaan, Sätkä näytti rennolta ja varmalta.
Tein perään vielä pari noutoa A'lla ja metrisellä sekä yhden eteenmenon.

Maanantaina sitten HAUn tokot. Aloitimme ryhmäpaikkamakuulla alo-style, jonka jälkeen Sätkä kävi läpi kaikki jäävät (ei eortteluongelmaa) ja yritti tehdä siistejä s-i-vaihtoja. Havaittiin, että minä en näe 15 metristä tekniikkaa, joten sen treenaaminen ilman avustajaa on vähän turhaa. Sitten häirittyä perusasentoa Veeran ja Sarin avustuksella. Sätkä kesti tosi hyvin mm. kutsut ja houkuttelut, mutta "putkeen" ja "ruutuun" olivat niin pahoja, että silmät muljahtelivat ja suusta pääsi haukahduksia. Pitää ottaa häiriöt taas ohjelmaan!

Pyysin Veeraa ratkaisemaan Sätkän tunnarivamman. Koira lähtee kapuloille tällä hetkellä ihan väärällä asenteella, suu käy ja maltti loppuu kesken. Lenkillä Sätkä tekee ihan täydellisiä käpytunnareita sekä pienillä että suurilla määrillä käpyjä, joten kyse lienee vireongelmasta. Veera ehdotti, että tekisimme tarkennustunnaria eli kapulat ihan lähellä toisiaan, jopa päällekäin. Kokeilimme pari tällaista, ne olivat Sätkälle vaikeita! Normietäisyyksillä tehty tunnari olikin sitten näiden jälkeen parempi, joten jatketaan samaa linjaa.

Loppuun vielä seuraamista. Sätkä oli Skviikin takia aika kovilla kierroksilla ---> paikka valui aavistuksen eteen ---> koira ennakoi koko ajan taakse korjaamista jalanalitustempulla. No, hetken päästä se luopui siitä ja pääsimme kävelemään eteenpäin. Kuulemma tämä vietikäs seuruu kelpaa erittäin hyvin PK-puolelle, tokoon se on vähän sillä rajalla onko liian edessä vai ei. Tokoihmisenä mä haluaisin sen vähän taaksepäin :D Ilme on kuitenkin nyt hyvä ja kontakti säilyy käännöksissäkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti