keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Aksaa, viestiä, esineruutua, tottista ja paukut 11

Tiistaina pidimme vikat eskarihuippistreenit nyyttäri- ja kisameiningillä. Sätkä ja minä taisimme tehdä koko huippiskautemme parhaita suorituksia sekä kisaradalla että gamblersissa, löysimme jopa hetkellisen flown! Fiilis radalla oli niin hyvä, kun en jatkuvasti stressannut flänkeistä ja esteenohituksista. Gamblers-setissä Sätkä pääsi esittelemään hienoa irtoamistaan, ja sekös vasta oli pikku elukan mielestä siistiiiiiii :)

Keskiviikkona sitten maastoja. Juoksutimme viestiä uudenlaisella häiriöllä: Erika oli Taran kanssa puolessa välissä rataa. Minä liikuin molempien koirien kanssa 400 metriin, mutta ensin treenanneella Rinnalla oli paljon vaikeuksia, joten Sätkän lähetin Rinnan vikalta lähetyspaikalta eli 300 metristä. Sätkä juoksi B-A (300m), A-C (350m), C-A (350m), A-D (450m) ja D-A (450m) eli yhteensä 1900m. D:lle Sätkä teki pisimmän jälkensä ever, ja se osoittautui liian hankalaksi (okei, Tikrun jälki saatoi myös osua kohdalle?), sillä Sätkä pyöri ihan mun lähellä jonkin aikaa. Autoin kutsumalla. Vikalle osuudelle se lähti hyvin, mutta kun olin kerännyt kamppeet ja lähtenyt paluumatkalle, löysin koiran 50m päästä syömästä jotain. Neutraali "pois" sai sen ampaisemaan Veeran luokse. Epäilen, että Sätkä oli löytänyt Tikrun jälkipurkin ja jotenkin tyhjensi sitä.
Kolmella ekalla kerralla Sätkä oli ohittanut 10m päässä olleen Erikan ilman reaktiota, mutta Erikan siirryttyä 3m päähän Sätkän reitistä oli koira pysähtynyt. "Missä Inka?" auttoi uudestaan matkaan, ja sen jälkeen Erika oli taas yhdentekevä.

Kävimme Luukissa vähän tottistelemassa ja esineruutuilemassa. Sätkä teki vaikeimman paukkutreeninsä ikinä, kun mulle ja Veeralle tuli pieni kommunikointivirhe, ja Veera ampui Sätkälle 10m päästä mun seurauttaessa Sätkää poispäin. No, Sätkis kyllä kääntyi katsomaan paukkua, mutta sain sen heti käskettyä takaisin seuraamaan, ja paikkamakuun aikana ammuttu toka paukku oli ongelmaton. Siis tällähän selviäisi PK-kokeesta! Toki Sätkä vapautti taas itse itsensä pakkujen välissä Veeraa moikkaamaan, not so good. Lisäksi Sätkä sai tehdä eteenmenon uudelle Skviikille (se on mustekala), kiipeillä jyrkkää A'ta (aika jees tekniikka) ja hypätä metristä (matalilla ei ongelmaa, ekalla metrisellä kolautti, tokalla siisti).

Esineruutu oli 10x30m kaistale, jonne Veera vei kaksi esinettä. Limainen, märkä ja kuolainen pehmolelu oli ruudun takaosassa, tyhjä pillimehupahvi taas puun takana keskellä. Sätkä teki hyvin töitä ruudussa, vaikka se vähän ignoorasikin ruudun etuosaa. Pehmolelu palautui vähän turhankin hyvin (=jeeee mä leikin tällä ite), pahvi taas ei paikallistunut millään (Rinnallakin oli ollut vaikeuksia sen kanssa). Yritin kutsua Sätkää jonkin ajan kuluttua pois, mutta tyypin mielestä oli paljon siistimpää etsiä esineitä. Lopulta se lähti tulemaan kohti, sai puolessa välissä hajun pahvista ja koukkasi hakemaan sen. Eipähän ainakaan tarvitse stressata etsimismotivaatiota!

Treenien jälkeen kävimme fyssarilla. Sätkä on taas vetänyt itsensä mukavasti jumiin, ja tällä kertaa aiomme kokeilla magnesiumkuuria.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti