tiistai 25. helmikuuta 2014

VOI3 ja kisavalaistuminen

Huristeltiin Sätkän kanssa Janakkalaan tokokokeilemaan. Tuomarina Riikka Pulliainen, josta pidin paljon. Sätkän koesuoritus oli ristiriitainen:
  • Paikkamakuu 10 - Oli kuulemma meinannut haistella. Sätkä oli rivin reunimmainen --> piilo oli melko vinossa, hyvin koi kuitenkin pysyi suorana.
  • Hyppynouto 10 - Kisaongelmaa ei enää ole!
  • Luoksetulo 10 - Eka stoppi oli mun makuun hidas, mutta tuomarin sanoin "voiko tästä muuta antaa".
  • Liikkeestä istuminen 0 - Sätkä jäi jo seuraamisessa kuuntelemaan selän takana olevia peeelottavia hurisioita ja jäi seisomaan.
  • Ruutu 10 - Kivaaaa!
  • Seuraaminen 5 - Yök! Kamalinta ikinä. Sätkä oli ihan muissa maailmoissa, se kerran jopa eksyi pois sivulta ja jouduin kutsumaan sen takaisin. Hurisioiden suuntaan kontaktia ei ollut, muualla seurattaessa se palautui. Koira kitisi askelissa.
  • Tunnari 0 - Harmin paikka, omaa edeltävä palikka käväisi Sätkän suussa, ei edes noussut maasta. Muuten hyvä.
  • Metallinouto 7 - Joku aivopieru iski paluumatkalla, ja koira tiputti kapulan. Korjasi kyllä itse, mutta haukahti sitä ennen kapulalle, ja sivulle siirtyessä pääsi myös ääni. Kapulaa poisvievää liikkuriakin piti käydä haukkumassa.
  • Kaukot 9 - Kaksoiskäsky maasta istumiseen.
  • Kokonaisvaikutus 8 - Liikkeiden välillä Sätkä häröili kunnolla, saattoi kapuloita ja oli huonosti kuulolla. Tuomarin kommentti oli, että osaa selvästi, "mutta kun mä osaan paremmin, en jaksa sua kuunnella". Oli edelliselle kilpailijalle suositellut helpompaa treeniä, meille sen sijaan lisää haastetta ja vaikeutusta.
  • Yhteensä 218p, VOI3 ja sija 3/10
Paljon oli siis hyvää, ja paljon myös huonoa. Jo ennen kehäänmenoa S oli pelännyt lämmityshurisioita, ja kehässä se näkyi sekä seuruussa että liikkeestä istumisessa. Suorituksen jälkeen istuskelimmekin hurisioiden vieressä ja Sätkä sai leikkiä ja etsiä nameja (kamalaaaaa hirvee vekotin apuaaa!). Kympit olivat ansaittuja, mutta niin olivat muutkin numerot.

Se, mikä pisti mulla silmään kehässä, oli Sätkän kurittomuus. Se poistui omia aikojaan perusasennosta, komensi liikkuria, saatteli kapuloita mun kielloista huolimatta jne. En ikinä katselisi tuollaista treenitilanteessa, joten miksi sitten olen kisoissa lepsu ja epäjohdonmukainen? Helppoa: Rommin kisavaikeuksien jälkeen olen vain ja ainoastaan onnellinen, että Sätkä on messissä ja suoriutuu liikkeistä iloisesti. Meidän kisaamisessa ei kuitenkaan ole järkeä, jos en ala keskittyä kisatilanteeseen. Mitä nyt siis seuraa? No, ainakin natsikuri treeneissä ja kisoissa, palkattomuustreeniä ja siirtymiä, siirtymiä, siirtymiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti