perjantai 31. tammikuuta 2014

Asenne vaihtoon eli huippistreenit

Huippistreeneissä paikalla olivat sekä varsinaiset huippikset että me eskarilaiset, treenit veti Ville. Ideana oli kisanomaiset "virheestä ulos"-treenit, jotka toteutimme niin, että kentällä oli kaksi peilikuvarataa, joista toista suorittivat minit&medit ja toista maksit, vuorotellen mentiin. Makseja oli puolet pikkuisia vähemmän, joten saimme monta suoritusyritystä enemmän (Sätkälle ja Kujeelle tarpeellisia, Fläktille ei niinkään).


Aloitimme ylemmällä lämppäradalla (ensin pallot, sitten neliöt), jossa Sätkän vahvuuksia olivat irtoamiset (erityisesti putkiin, kuka on yllättynyt?) ja heikkouksia putkista luopumiset. Mun heikkous oli melko laiska ja ponneton ohjaus, jalat eivät irronneet hölkkää kovempaan vauhtiin.

Alemmalla radalla (ehdimme tehdä vain neliöitä) Ville kokeili ohjata Sätkää, ja Sätkä sanoi jeeeeee, koska Villen jalat liikkuivat aika eri tavalla kuin mun. Tuttuja ongelmia sielläkin kuitenkin näkyi, ja Ville pisti meille treenilistalle hypyillä kokoamiset. Ee-ei, ei mun koira tykkää leiskautella??! Kokeilun arvoinen juttu voisi olla jaakotus ilman vastaista kättä.

Suurin ongelma taitaa tällä hetkellä olla mun negatiivinen asenne. Kun ei huvita niin ei huvita, ja aksa ei nyt huvita. Syitä on monia, enkä niitä tässä sen kummemmin avaa, mutta ehkä viimeaikaisista agipostauksistakin on jotain voinut päätellä ;) Ville huomautti mulle tiistaina, että voisi sitä koiraa joskus ihan kehuakin, eikä vain nakata lelua suuhun että "hyvä tyttö". Sätkän on vaikea tehdä oikein, jos en osaa kertoa sille, mitä haluan. Olen tavallaan luottanut sokeasti siihen, että agility itsessään on koiralle tarpeeksi palkkaavaa, mutta vaikka Sätkän mielestä agi onkin siisteintä everrrrr mun asenteesta riippumatta, on kehittyminen vaikeaa ilman oikeanlaista palautetta. Hassua, että mestarikehuja-Inkalle joudutaan huomauttamaan kehujen puutteesta, ensin vuosi sitten tokossa ja nyt agissa :D Pitänee taas treenata vähän aikaa Rommin kanssa.

Hyvän mielen tokokoe

Tokoiltiin HSKH:n kokeesta kakkostuloksen - ja hyvän mielen - verran. Toisin kuin agissa, tokossa suorastaan nautin kisaamisesta! Sätkis on kehässä niin erilainen kuin Rommi, sellainen pirteä, innokas ja söpö, eihän siitä voi tulla kuin hyvä mieli.

Tuomarina Harri Laisi, joka missasi kyllä osan meidän virheistämme :D Liikkeet suoritusjärjestyksessä:
  • Paikkamakuu 10 - Kaksoiskäsky lopun perusasentoon.
  • Tunnari 0 - Sätkä maisteli puolia kapuloista ennen kuin toi väärän, plussaa tuontivaiheen pureksimattomuudesta ja hyvästä luovutuksesta.
  • Liikkeestä istuminen 0 - Kyllä se ihan lähellä oli, koira kyykkäsikin!
  • Ruutu 10 - Banaanilla ruutuun ja lopun seuraamisessa poikitti.
  • Seuraaminen 8,5 - Sätkäksi hyvä kontakti, vaikka se toki rakoili. Aivan törkeää edistämistä ja poikittamista koko seuruu, ja joku perusasento meinasi unohtua. Lisäksi Sätkä haukahti juoksussa. Fiilis oli kuitenkin hyvä.
  • Hyppynouto 9 - Eka kerta kun ei nollattu tätä! Sätkä tarvitsi kaksoiskäskyn irrottamiseen.
  • Luoksetulo 8 - Ihanan vauhdikas! Eka stoppi valui askeleen verran, toka oli perfect. Törmäsi eteentulossa.
  • Kaukot 10 - Täydelliset!!!!!!!!
  • Metallinouto 10 - Vähän siinä ja siinä ennakoiko lopun perusasentoa.
  • Kokonaisvaikutus 9 - Sekä tuomari että liikkuri harmittelivat kovasti alun nollia, oli kuulemma muuten niin hyvännäköistä menoa. Koira oli iloinen ja energinen.
  • Yhteensä 233 pistettä, VOI2 ja sija 3/9
Olen yhä onnenki kukkuloilla noista kaukoista. Sätkä teki puhtaat vaihdot ja malttoi kuunnella, vaikka ihan vieressä kehän ulkopuolella joku treenasi kaukoja samaan aikaan. Tätä on treenattu! Seuraamisen kontakti taisi myös olla parasta ikinä, ja kun hyppynoutokaan ei edellisen 4 kerran tapaan nollaantunut, niin plussan puolelle jäimme :)

Sätkällä on tosi hyvällä mallilla kaikki liikkeet, ainoastaan kokonaisuuden kasassa pitäminen vaatii treeniä. Tuomari kuitenkin fiilasi Sätäkkää kovasti, kun hän sekä kehässä että palkintojenjaossa harmitteli niin niitä kahta nollaa! Mua ei harmittanut juuri lainkaan. Vaikka aluksi väitin, että haemme TK3:sen vain, jos se tulee suht kivuttomasti, niin nyt tuntuu kehittävimmältä hakea se kommelluksista huolimatta. Meillä on koko koiran loppuelämä aikaa kisata eeveeällässä, ja koska kisatilanne ei selvästikään ole vielä täysin hanskassa, niin emme menetä mitään vaikka junnaamme voittajassa vielä kahden ykkösen verran.

Kapuloita tuo muuten yhä saatteli, siihen tiukempi linja.

maanantai 20. tammikuuta 2014

Voi-valmistautumista

Vähän lämmittelyä lauantain koetta ajatellen:

Sunnuntaina Wilman kanssa Oulunkylässä, Sätkis seurasi (ihan lyhyitä pätkiä, palkkasin takana olevasta paikasta), teki pari luoksetuloa (stopit eivät olleet täydellisiä, mutta keskityimmekin stoppien jälkeiseen malttiin, Sätkis kun olisi halunnut kuunnella Wilman käskytystä), tunnaroi (ekalla kerralla oma osui ekana kohdalle ja se palautui hyvin, seuraavat kaksi kertaa S nosteli vääriä ja koetti jopa tuoda niitä), istui liikkeestä (muuten jees, mutta asento on yhä vähän vino) ja teki paikkamakuun (Wilma sääti Riston kanssa vieressä, piilosta katsottuna Sätkä pysyi hyvin, vaikka oli kylmä). Hirveän innoissaan tuo pieni eläin oli, kun pääsi kuukauden tauon jälkeen treenaamaan :)

________

Maanantaina sitten HAU:n tokot Erikan ja Wilman kanssa. Sätkällä oli vähän vireongelmia, oli vaan niiiiiiin siistiä olla aksahallilla! Kaikki liikkeiden välit olivat äänekkäitä, perusasentoon tuloissa koira kitisi jne. Hyppynoudot sujuivat hyvin, alun muistuttelun jälkeen myös törkeän vinot heitot palautuivat hypyn yli. Ainoa miinus aavistuksen vinoista luovutuksista, en pahemmin puuttunut. Seuraamisessa fokus oli kontaktissa, joten en puuttunut törkeään edistämiseen. Se oli Sätkän tapa kompensoida vaikeita häiriöitä kuten aksaavaa Ristoa, leikkivää Ristoa ja innokkaasti kehuvaa Wilmaa. Itse kontakti oli hyvä.

Luoksetuloissa hyödynsin Purinan hyvää lukkostoppipohjaa ja hain sitä täydellistä stoppia. Sätkis oli hieno, liukujäljet vain koristivat meidän treenisuoraamme! Kaukot sen sijaan tuottivat aluksi vaikeuksia korkean vireen takia (s-i-vaihto oli taas huono), mutta kun maltoin tehdä niitä lähempää takapalkan kanssa ja käyttää välillä "back"in sijaan "hopis"ta, oli lopputulos hyvä. Paikkamakuussa oltiin taas Riston häiriönä, ja Sätkä joutui koetukselle, kun Ristoa käytiin vapauttamassa ja Tikrua leikitettiin vieressä, edessä ja takana. Kerran Sätkä nousi seisomaan, mutta ymmärrettävästi, kun Wilma kiljaisi Ristolle innokkaan "vapaa" ja samaan aikaan Erika sanoi painokkaasti "Ei!", kun Tikru yritti lähteä Riston perään. Pikku bc:llä meni pasmat sekaisin ;)

Loppuun vielä pari Wilman liikkuroimaa tunnaria. Nyt Sätkä oli sopivan paineistunut (eli juuri siinä mielentilassa, jossa jokainen kukkahattutokoilija haluaa koiransa olevan :D), ja se malttoi haistella sekä ympyrän että rivin ja tuoda oman pureksimatta.

maanantai 13. tammikuuta 2014

Tavoitetsekkiä

Back from Tansania ja heti saatiin lunta! Aika tutkia viime vuoden tavoitteita ja asettaa uusia:

2013
Agilityssa tavoitteena olisi saada ne kaksi puuttuvaa nollaa ja nousta kakkosiin. Toinen tavoite olisi, että Sätkä pystyisi suorittamaan annetun tehtävän loppuun, vaikka mun liike veisi jo seuraavaan paikkaan. Niin ja käännökset paremmiksi!
  • Saatiin yksi nolla, pari tulosta ja lukuisia hyllyjä. Agility tuntui loppuvuodesta tosi kököltä, erityisesti kisaaminen. Käännöksen ovat kootussa vauhdissa parantuneet, mutta luukutuksen jälkeen on yhä tosi vaikea saada näppärää käännöstä.
Tokossa olisi kiva saada TK2-koulari ja samalla kisakokemusta. Ehdoton päätavoite on kuitenkin (molempien) keskittymiskyvyn parantaminen, olemassa on vain se oma suoritus. Spesifisemmin kaukot olisi hyvä saada pakettiin.
  • TK2 saatiin ja voittajaluokkakin korkattiin, sieltä yksi VOI1 ja rutkasti kisakokemusta. Keskittymiskyky on kehittynyt huimasti, ja kaukotkin ovat siistiytyneet kisakuntoon. Hyvä tokovuosi meillä!
PK-puolella lopultakin se BH, lisäksi lupaan jäljestää Sätkän kanssa useammin kuin kaksi kertaa. Nämä jutut jäänevät kuitenkin taas sivuharrastukseksi.
  • BH:n suoritimme loppuvuodesta. Jälkiä Sätkä ajoi 14, koska aloin taas innostua lajista. Lisäksi aloitimme viestin, jota kokeilimme ensin Mariian ja myöhemmin Veeran toimiessa kakkosohjaajana.
Paimentamassa käymme tänä vuonna ahkerammin, jos auto vain sallii. Mieluummin tätä kuin jälkeä, priorisoidaanko näin.
  • Paimentamassa kävimme vain kolme kertaa, auto ei sallinut.
Muita juttuja ovat se itsestäänselvästi tavoiteltava perusterveys, jonka lisäksi olisi mielenkiintoista viedä Sätkä luonnetestiin (tosin edellytyksenä ovat ne paukut). Joku näyttelykin pitäisi vissiin lopulta rykäistä, hyh...
  • Perusterveys toteutui, muut eivät.
2014
  • Agilityssa yritetään saada se vika nolla ja nousta kakkosiin. Tärkeämpää olisi kuitenkin löytää taas agilityn ilo.
  • Tokossa asetan ehkä turhan kunnianhimoisen tavoitteen, kun haluaisin Sätkälle TK3:n ja TK4:n, mutta yrittänyttä ei laiteta.
  • PK-puolella tärkein projekti ovat paukut. Jos ne saadaan kuntoon, niin JK1 voisi olla realistinen. Viestinkin voisi treenata kisavalmiiksi.
  • Paimentamassa yritämme taas käydä aktiivisemmin, mutta tämä saattaa hintansa (bensa&kertamaksu) takia jäädä vähemmälle huomiolle. Tavoite käydä 10 kertaa.