perjantai 1. marraskuuta 2013

Torstai-Konalat

Torstai-ilta vietettiin Konala-Kannelmäki-akselilla. Ensin tokoiltiin pitkästä aikaa Tiian ja Ruutin kanssa, kiitos treeniseurasta! :) Paikkaistuminen sujui hyvin (kävin 1min kohdalla kehumassa), samoin paikkamakuu, vaikka Sätkä ei reagoinutkaan ekaan maahanmenokäskyyn.

Yksilöjuttuja tehdessämme Sätkä oli hyvin korkeilla kierroksilla, se haukkui tavallista enemmän jne. Kokeilimme Tiian Ikea-kukkaruukuista tehtyä ruutua: Sätkä haki merkin hyvin, ja ruutuunkin se ampaisi kuin tykin suusta, mutta pysähtyminen oli astetta vaikeampaa... Kerta toisensa jälkeen se päätyi takaosasta ulos, eikä mun aikaistetuilla "seis"-käskyillä ollut juurikaan vaikutusta. Voi-mallisella suoralla lähetyksellä S haki paikan paljon paremmin. Lopun seuraamaantulossa Sätkää ekalla kerralla hämmensi maassa olleet zetan merkit, ja se tuli oikealta puolelta seuraamaan. Toisella yrittämällä autoin sitä pitämällä katseen pidempään vasemmalla puolella. Pienet korjauskäskyt pitää muuten opetella paremmin!

Zetaa kokeilimme ekaa kertaa ikinä (maa-seis-istu). Kuten aavistelinkin, Sätkä sotki ekalla yrittämällä seisomisen istumiseen, mutta se lienee luonnollista, koska olemme viime kuukausina treenanneet istumista, istumista, ja istumista. Myös taakse paluut seisomisessa ja istumisessa olivat haastavia, jouduin molemmilla kerroilla palaamaan takaisin napauttaakseni etupalkan kohtaa muistutuksena siitä, että tassut pysyvät paikoillaan.

Tunnari oli hieno! Pyörittelin omaa 5s, mikä on Sätkälle lyhyt aika, ja silti se juoksi kapuloille, haisteli nätisti ja nappasi oman suuhun saman tien sen löydettyään! Palkkasin vauhdista. Olin niiiiiin tyytyväinen, tunnari kun on ollut meille se suurin murheenkryyni.

Tiia liikkuroi ja häiriköi seuraamista. Sätkä sulki muut häiriöt hyvin pois, mutta kapulan kalahdus maahan oli vaikea. Itse seuraaminen valui välillä eteen, välillä taas toimi, ja askeleissa imutin ilman namia ääntelyn karsimiseksi. Pysähdys juoksusta oli huono, mutta eipä ihme, sitä ei ole Sätkälle ikinä opetettu :D

Pimeydestä huolimatta treeneistä tuli kuviakin! Kaikki (c) Tiia Hämäläinen

 Tuonne Sätkä yleensä päätyi...
 ... mutta kerran se oli jopa ruudun sisällä!




________

Sitten Purinalle aksatreeneihin. Leikkausreiät eivät ole vielä ihan kunnossa, joten koetin välttää liikaa juoksemista ja kääntyilyä. Ensin treenasin etupalkan avulla keppien hankalaa avokulmaa ja sen jälkeistä takaaleikkausta, jonka jälkeen keskityin välistävetoihin. Vihaan välistävetoja, koska en osaa ollenkaan ohjata niitä. Mun motivaatio agilityn suhteen on muutenkin jokseenkin hukassa, me emme Sätkän kanssa tällä hetkellä pelaa yhteen. Sätkä käy tosi kuumana, koska se turhautuu epäonnistumisista, ja mun kärsivällisyys on vähän koetuksella. Plaah, mitä jos tekisimme vain PK-juttuja ja tokoa...

Talvi kuitenkin tekee tuloaan, ja sen myötä "joudumme" keskittymään agilityyn. Koska en selvästi itse ole kykeneväinen ohjaamaan, lienee syytä opettaa koira taitavammaksi. Jospa tilaisin Silvia Trkmanin Agility Foundations -DVD:n ja porjekteeraisin sen kanssa talven?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti