lauantai 9. marraskuuta 2013

Pupunmetsästystä ja viestiriemua

Maastouduttiin jälleen Veeran kanssa Luukissa, tällä kertaa uudessa paikassa. Sätkän jälki oli 800m pitkä, 7 keppiä, ikää tunti, kulmia tavallista enemmän. Jana oli tosi lyhyt, ja Sätkä nostikin jäljen rivakasti, mutta palasi melkein heti takajäljelle eikä kääntynyt itse ympäri. Nyppäisy liinasta riitti kääntämään koiran oikeaan suuntaan, joten ei se onneksi ihan täysiä taakse jäljestänyt. Tiistain totaalinen jäljen hukkaaminen ilmeisesti vaikutti Sätkään, sillä se jäljesti harvinaisen tarkasti ja hitaasti. Kepitkin nousivat hyvin, ja erityisen tyytyväinen olin kolmoskeppiin, joka oli keskellä suopursuja. Kolmos- ja neloskepin välissä Sätkä hukkasi jäljen ihan kunnolla, mutta palautti meidät ilman mitään apuja jäljelle ja nosti samoin tein sen neloskepin :)
Pian neloskepin jälkeen Sätkä alkoi jäljestää häntä alhaalla "tosissaan" jonnekin, mistä Veera ei muistanut kulkeneesa. Aina välillä se söi jotain maasta. No, hetken päästä edestä pinkaisi sitten rusakko, jonka papanoita Sätkä oli matkalla siis maistellut... Olimme yllättyneitä, Sätkän ei olisi uskonut olevan kiinnostunut riistajäljistä? Palasimme hukkakohtaan, josta Sätkä nosti kyllä taas oikean jäljen, mutta oli ilmeisesti ihan väärässä moodissa, sillä ei malttanut jäljestää sitä enää kunnolla. Tarpeeksi kauan pyörittyämme lopetimme yrittämisen.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin jees! Sätkä oli turhan hidas, mutta tarkkuus oli jänöseen saakka hyvää, ja Sätkä selviytyi kaikesta omin avuin. Keppimotivaatio on selvästi kohdillaan.

Lopuksi vielä hämärät viestitreenit. Veera eteni koirien kanssa B-pisteelle (200m) ja koirat lähetettyään käveli 20m jäljen (maasto sabotoi pidemmän jäljen). Koirat juoksivat vuorotellen. Sätkä juoksu B-A-C-A-C, kaikki matkat sujuivat vauhdikkaasti ja palkaksi kelpasi tällä kertaa paremmin ruoka. C-piste oli kuopassa, joka ei näkynyt B-pisteeltä. Matkalle tippunut tissikumikaan ei menoa haitannut! Veera antoi Sätkän vetää hihnassa C:ltä A:lle.

Ai niin. Tehdessäni Rinnalle jälkeä kuului autojen suunnalta kolme hyvin kovaa pamahdusta. Sätkä ei kuitenkaan vaikuttanut autolle palatessani mitenkään paineistuneelta, ja jälkien vanhettua se lähti normaalisti mukaan. Pupujäljellä kuului jotain matontamppausta jne, ja Sätkä nosti päätään pamahduksilla, mutta jatkoi kuitenkin duunia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti