torstai 6. kesäkuuta 2013

Viikkotreenejä

Maanantain tokoissa Sätkä teki kaksi paikkamakuuta, eka 2min ja toka 4min. Olin molemmat piilossa, mitään kummempaa ei tapahtunut.
Erika häiritsi taas Sätkän perusasentoa. Suurin haaste oli ehdottomasti noutokapulan heitto, Sätkä kun refleksinomaisesti vilkaisee kolahduksen suuntaan. Saimme kuitenkin onnistumisia, jee! Seuraavaksi vissiin se metalli ;) Sätkis sai myös etsiä tunnaria heinikosta, ideana vahvistaa tunnarin noutovaihetta. Olen siis saanut Sätkän jättämään turhan maistelun pois, mutta seurauksena se on hyvin epävarma itse noudosta, odottaa aina multa vahvistusta. Nytkin nouto oli hiukan epävarma, vasta viimeisellä yrittämällä koirassa oli meininkiä. Lopuksi Erika liikkuroi seuraamista, keskittyminen oli taas vähän niin ja näin...

Keskiviikon aksatreenit veti tällä kertaa Sanna. Rata oli sellaista teknistä pyöritystä täynnä (Sätkälle) hankalia linjoja. Treeni oli hyvin mielenkiintoinen, Sanna hahmotti hyvin Sätkän etenemistyylin ja osasi avata sille sopivaa ohjausta. Hän totesi, että Sätkä lukee tavallista voimakkaammin hartialinjaa, minkä vuoksi sille ei aina sovi ns. yleisimmät ohjaustyylit, vaan mun pitäisi painottaa leikkauksia ja vastakäännöksiä. Mulla on koira, joka ei paikkaile ohjaajan virheitä mutta joka yrittää kovasti tehdä oikein = opin siltä hyvin paljon. Nyt kun vain vielä löytäisi sen oikean ohjaustyylin ;) Oli muuten ihan hemmetin kuuma, koirakin lösähti treenien jälkeen vaaka-asentoon kerjäämättä lisää tekemistä!

Tunnin päästä jatkettiin tokon merkeissä Oonan ja Neelan+Minkan kanssa Kannelmäen koulun kentällä. Sätkä oli paikkamakuussa Minkan ja Neelan tehdessä, ja vaikka vaikeaa oli (piti pyytää korjaamaan asentoa useampaan otteeseen ym), niin Sätkä kesti jopa osan tennispallon heitoista! Sätkän tuntevat ymmärtävät, miten suuri saavutus tämä on :)
Omalla vuorollaan Sätkä sai tehdä kisanomaisen suorituksen Oonan liikkuroidessa. Kehääntulotarkastus oli hiukan ahdistavaa, mutta liikkeiden välit sujuivat äänettä ja hienosti vierellä kulkien. Seuraamisessa Sätkä edisti, painoi ja haahuili, ihanaa... Jäävissä ei ollut muuta ongelmaa kuin kontaktiton seuraaminen. Luoksetulo oli ok, samoin nouto. Kaukoissa palkkasin ekasta vaihdosta, joka on ollut kokeissa vaikea (Sätkä jää kiinni liikkuriin, jolle olen juuri ojentanut kapulan). Lopuksi Oona häiritsi perusasentoa.
Meidän piti tarjota Minkalle paikallaoloseuraa, mutta jotkut idioottiteinit alkoivat räiskytellä papattimattoja läheisessä leikkipuistossa. Sätkä otti tilanteesta valtavat paineet, samanlaiset kuin ampumisesta, ja tilannetta vielä pahensi se, että minä yhden ystävällisen, tehottoman huomautuksen jälkeen nostin maitoni ja läksytin nuoria. Raivoissani siis unohdin, että huutaminen vain pahentaa tilannetta koiran kannalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti