torstai 30. toukokuuta 2013

Hyppytekniikkaa, tokoa, jälkeä, viestiä, esineruutua, aksaa, paimennusta...

Jeeee! Pääsykoe on ohi = aika hamstrata koirajuttuja!

Heti viikonloppuna meillä oli Vapun tuplahyppis (jatkoa HAU:n kurssille). Lauantaina aloitimme korkeuden arvioinnilla, ja Vappu totesi, että Sätkä jännittää yhä korkeuksia. Sen arviointikyvyssä tai fyysisissä taidoissa ei ole moittimista, mutta korvien väliä voisi parantaa. Palaamme siis vuodentakaisiin korkeustreeneihimme! Seuraavaksi Vappu rakensi meille ratatilanteita ja ohjaajahäiriöitä treenaavan radan, jonka alussa ollut power grid oli (kiireen takia) Sätkälle turhan haastava, mutta muuten koira arvioi etäisyydet ja korkeudet hyvin, ja taipuminen toimi. Päällejuoksua teimme jälleen vauhditta.

Sunnuntaina aloitimme setillä, jossa oli siksak-perussarja, viiden hypyn kaarre ja 6ft-9ft-9ft -suora. Sätkä työskenteli muuten hienosti, mutta 6ft jälkeen ollut okseri tuotti alkuun vaikeuksia. Koira korjasi hyvin. Seuraavaksi teimme taas radantyyppistä, ja mun tehtävänä oli pitää mahdollisimman paljon ääntä. Ääni vaikutti Sätkään odotetulla tavalla, ja rimoja tuli alas. Lisäksi ennakoiva valssi oli jostain syystä ihan tajuttoman vaikea.

Kaiken kaikkiaan Sätkä hyppeli varsin pätevästi, ja hyppytekniikkaa on niin hauskaa treenata Vapun kanssa, kun teemme muutakin kuin niitä perusjuttuja. Kyllä tämä lähes kolmen vuoden tekniikkatreeni on tuottanut tulosta! Vappu sanoikin lopuksi hyvin: fysiikaltaan ja jaksamiseltaan Sätkä on jees, mutta välillä se sätkäilee tarpeettomasti :D

______ 

Maanantaina kävimme Mariian ja koirien kanssa Haltialassa maastoilemassa. Redi ja Sätkä suoriutuivat melko mallikkaasti elämänsä toisista viestitreeneistä, juoksuintoa ainakin piisaa molemmilla ;) Juoksutimme vain neljä kertaa, joista ekalla oli näköyhteys ja kolmella muulla ei. Jälleen Sätkä juoksu hyvin Mariian luokse, mutta mun suuntaan oli ongelmia. Koira kuulemma lähti innolla, mutta jostain syystä sen reitti vietti liikaa vasemmalle, ja se kääntyi molemmilla kerroilla takaisin. Koira rauhoittui hyvin molemmissa päissä.

Seuraavaksi paneuduimme 20x50m esineruutuun. Vein Sätkän kanssa yhdessä kaksi esinettä, ekan (hanska) melko keskelle ja tokan (panta) aivan takarajalle. Eka palautui hyvin, mutta tokan löytymiseen kului enemmän aikaa. Sisukkaasti S kuitenkin työskenteli. Vikan esineen (Redin lelu) Mariia vei taas keskelle, se löytyi hyvin.

Sätkän jäljellä oli kolme palloa ja kaksi keppiä & joitain namikasoja, pituutta 200m ja ikää 1,5h. Etenimme uudella ajatuksella: minä en liiku ennen kuin liina on kireä. Taas Sätkä näytti siltä, ettei sillä ollut harmainta aavistusta jäljestä, mutta kummasti kaikki pallot palautuivat ja päädyimme oikeaan lopetuskohtaan. Keppejä Sätkä ei edes merkannut, ja kerran se hukkasi jäljen pahasti.

Illalla HAU:n tokoissa Sätkis puuhasteli avoimen luokan juttuja. Teimme kaksi paikkamakuuta: ekassa olin näkyvillä, ja Sätkä makasi rennosti huolimatta rivissä haukkuvasta koirasta & muusta trafiikista. Tokan otin piilona, tosin työnsin pääni vähän väliä ovesta ja kehuin koiraa, kun se ei ahdistunut liikaa haukkumisesta. Pää pyöri jonkin verran, mutta koira ei näyttänyt ahdistuneelta!

Erika liikkuroi meille joitain avon juttuja putkeen. Liikkuri ei Sätkää häirinnyt, mutta jälleen kerran se jumitti, tällä kertaa kun Sara teki kaukoja. Huoh. Luoksetulo oli hyvä, seuraaminenkin jumittamista lukuun ottamatta, kaukoissa sama juttu. Lopuksi Erika häiriöi Sätkän perusasentoa, mikä sujui yllättävän hyvin. Sätkä sulki tarkoitukselliset häiriöt hyvin pois, mutta taas se Saran treeni oli pa-ha... Ennen se oli vain Rinna ja putket, nykyään ilmeisesti riittää jo Sara ja rauhalliset jututkin.

_____

Keskiviikkona pääsimme piiiiiitkästä aikaa omiin aksatreeneihimme! Jouni oli tällä kertaa kouluttamassa, ja teimme 10 esteen tekniikkapyöritystä. Pakko mainita, että Vapun kurssilla ongelmia tuottanut ennakoiva valssi sujui nyt täydellisesti :D Samoin pakkovalssi oli hyvä, mutta liikkuva päällejuoksu ei ottanut sujuakseen. Ilokseni sain tungettua kolme liikkuvaa valssia peräkkäin suht mallikkaasti!

Sivussa kävimme treenaamassa Jounin määräämiä sylkkäriä ja sylivekkiä. Sylivekki sujui hyvin, mutta sylkkäri vasempaan tuotti vaikeuksia, koska Sätkis ei olisi halunnut tulla käteen, vaan hakeutui hypylle ennen aikojaan.

_____

Torstaina ajelin Lopelle paimentamaan. Voi sitä Sätkän riemua, kun se tajusi, mitä oltiin menossa tekemään :) Hirveästi en taaskaan osaa mitään sanoa, mutta Sätkä sai tehdä flänkkejä, opetella suuntakäskyjä, kuljettaa lampaita ja ennen kaikkea mennä maahan. Tällä kertaa se kuunteli melko hyvin maahanmenokäskyä! Minä sen sijaan olin taas ihan pihalla... Ilmeisesti koira työskentelee kuitenkin kivasti, koska Virpi ilmoitti, että systemaattisella treenauksella se voi jo suorittaa perusradan kesän lopulla.
Ai niin. Sätkä muuttui hetkessä tilakoiran näköiseksi, kun se kävi läträämässä viereisessä mutaojassa oikein olan takaa, hölmö on niiiiin syntynyt maalle :)

maanantai 20. toukokuuta 2013

Tunnari etenee hitaasti mutta varmasti

Lyhyet tokot lenkin yhteydessä lähikentällä:

  • Ruudun paikan tarjoamista eri suunnista, eka Sätkä tarjosi merkkiä mutta tajusi nopeasti mitä halusin. 
  • Luoksetulon ekaa stoppia maalinkiertojen kautta, mun heittopoweri ei millään riitä vahvistamaan lukkojarrutusta.
  • Kaukoja niin, että keppi oli etujalkojen edessä. 20m kaikki vaihdot siistit, mutta ilman keppiä s-i -vaihdoissa tuli eteen pari senttiä.
  • Liikkeestä istuminen ei millään onnistunut, joten annoin olla.
  • Tunnaria tehtiin 3kpl. Eka jokaisen 14 kapulan välissä oli nami, toka ja kolmas olivat namittomia. Vire oli lopulta oikea, ja vaikka Sätkä kulki suu auki kapuloiden päällä, niin se ei automaattisesti nostellut niitä. Ekat kaksi meni ok, kolmannen viime metreillä sitä alkoi vituttaa ---> nenä meni kiinni ja pari kapulaa nousi järjestyksessä, mutta kielsin niistä. Jälleen Sätkä merkkasi omaa, mutta ei uskaltanut lähteä tuomaan ilman mun apua. Seuraavaksi luvassa onkin oman piilottelua, josko sillä saisi sitä tuomisvarmuutta?
  • Seuraamisen jätin kokeilumielessä loppuun ja tein kuumalla kentällä pitkän pätkän, paikka oli tosi tasainen mutta Sätkältä puuttui aktiivisuutta.

Agiepikset + helluntaimaastoja

HAU järjesti epikset mölleilleen + ykkösissä vielä tunaroivilleen, ja me tietenkin osallistuimme Sätkän kanssa. Tuomarina toimi Sari Vähäniitty, joka jakeli vinkkejä ekan radan jälkeen ---> radan sai mennä uusiksi. En muista radan tapahtumia kovin tarkkaan, mutta molemmilla radoilla tuli jotain keppiongelmaa & rimoja alas. Vähis huomasi, että rima tuli alas kun sanoin jotain koiran ollessa sen päällä. Nyt en keskeyttänyt tippuneeseen rimaan, katsotaan mitä tästä seuraa.
Lopuksi Veera kokeili vielä samaa rataa Sätkän kanssa, ja luonnollisesti kaksikko suoriutui paljon mun ratjoa paremmin ;) Itse kokeilin Rinnan ohjaamista, varsinkin kontaktit olivat aika jännittäviä :D

____

Helluntaina vietimme Veeran kanssa Rinnan synttäreitä Luukin metsissä jäljen ja esineruudun merkeissä. Jälkien vanhetessa kävimme väsäämässä n. 10x50m esineruutukaistaleen, josta Sätkä sai hakea ensin yhdessä viedyn kakkapussirullan ja sitten Veeran viemän lipokkaan. Molemmat esineet olivat takareunalla, ja tavoite eli Sätkän itsevarmuuden kasvattaminen sujui hyvin, sen verran helposti esineet löytyivät.

Sätkän jäljellä oli pituutta 150m, kolme palloa & yksi keppi ja ikää tunti. Lisäksi joitain pätkiä oli namitettu kuivamuonalla. Sätkä ilmeisesti nosti jäljen ihan ok, vaikka itse yhä kuvittelin sen etsivän sitä. Ruoka ei pahemmin koiraa kiinnostanut, olisiko se syönyt kaksi namia koko jäljeltä? Pallot sen sijaan nousivat, ja niiden kanssa maltettiin ihan leikkiäkin. Vikan pallon ja kepin välisellä pätkällä päästin Sätkän liinasta irti, ja koira paineli metsään melkoista kyytiä. En tiedä kuinka monta kulmaa se siellä oikoi, mutta jossain vaiheessa se palasi vika keppi suussaan luokse. Lopetettiin tähän.

Totesimme Veeran kanssa, että Sätkällä on hyvin omalaatuinen ja vaikeasti luettava jäljestystyyli. Se ei suinkaan kulje nenä maassa, vaan pää on puoliksi pystyssä ja suu auki (samaa esiintyy muuten tunnarissa, Sätkä siis ilmeisesti haistaa paljolti suun kautta?). En osaa yhtään sanoa, milloin se jäljestää ja milloin ei. Kaikki pallot ja keppi kuitenkin löytyivät, joten kyllä se jäljestää osaa... Jatkossa pidän liinasta kiinni henkeni kaupalla ja opetan Sätkän sietämään vetopainetta jäljestystä keskeyttämättä, suorastaan vaadin tiukkaa liinaa.

maanantai 13. toukokuuta 2013

Viikkotokot

HAU:n tokoissa Sätkä pääsi jatkamaan Ninan ohjeistamaa häiriötreeniä. Veera mm. potki maata, käveli läheltä ohi ja sanoi Sätkän nimen, ja jokaisesta kontaktintippumisesta "äp" ja "seuraa". Sätkä vastasi treeniin melko kivasti, mutta töitä on tehtävä paljon, ennen kuin se kestää normaaleja häiriöitä ja sulkee ne pois jo ennen huomauttamista.
Seuraamista treenasin jo tutuksi käyneellä kaavalla. Ensin paikan muistuttamista pienellä hihnapakotteella, jonka jälkeen hihna pois ja normiseuraamiset kehiin. Tämä systeemi on tuottanut hyvin tulosta, keulimiset ovat jääneet ja koira keskittyy todella kivasti. Ainoa miinus on, että korkea vire johtaa ääntelyyn askelissa.
Luoksetuloja otettiin neljä: ekalla kolmella pysäytin Sätkän vaihtelevalla etäisyydellä ja heitin suoraan pallon, neljännellä otin koko liikkeen. Eka stoppi ei vieläkään ole täydellinen.
Hyppynoutoakin tuli pitkästä aikaa treenattua! Vinoissa heitoissa piti alkuun avittaa koiraa uudella "hyppy"-käskyllä tuomisvaiheessa, mutta parin toiston jälkeen palaset loksahtivat paikoilleen, ja kapula palautui hypyn yli törkeän vinoillakin heitoilla.
Viimeisenä treenilistalla oli tunnari. Namit rauhoittivat koiraa ja omakin nousi, mutta kummallakin yrittämällä Sätkä tarvitsi multa tukea itse noutoon. Varmuus siis puuttuu.

Rommikin pääsi pyörähtämään hallilla! Se tykitti puomia, putkia ja keppejä, teki parit söpöt ja ei-niin-tarkat tokoliikkeet ja temppuili, eikä muuten ollut yhtään tuhma :)

Murkkujälki + amput

Wilman ja Riston kanssa tottista & jälkeä. Sätkä oli Riston paukkujen ajan autossa, jonka jälkeen otin sen ulos, leikitin ja suoritutin parit PK-esteet. Sätkä palautui välitilaan yllättävän nopeasti, mutta lopulliseen palautumiseen meni pidempi aika. Tuntuu pahalta aiheuttaa koiralle tuollaista stressiä ja pelkotilaa, ja vähän mietityttää, onko se kisaaminen oikeasti niin tärkeää...

Wilma teki Sätkän jäljen: pituutta n. 100m, kaksi (?) kulmaa, neljä keppiä, ekalla 40 askeleella nakki, ikää tunti. Nakkien suhteen mokasin, sillä murkut tietenkin löysivät tiensä niille, ja Sätkä-raasu oksenteli nakkeja ulos joka kymmenennellä askeleella. Noin muuten lopputulos oli halutunlainen, sillä nakit rauhoittivat Sätkän jäljelle, ja niiden loputtua se pysyi lähes koko ajan jäljen päällä. Minä en puuttunut jäljestämiseen muuten, mutta kepit vaadin nostamaan (merkkasi, mutta yritti ohittaa). Ensi kerralla pallot kehiin.

Vapun hyppis

Vappu Alatalon kolmipäiväisen kurssin eka osa sujui Sätkältä hienosti. Jatkoryhmä sai aloittaa hallinpuolikkaan kokoisella hyppy-ympyrällä höystettynä renkaalla, muurilla, okserilla ja pituudella. Oletin, että tämäntyyppinen kaahotus ei onnistuisi Sätkän osalta yhtään, vaan rimoja räiskyisi törkeästi. Sätkä kuitenkin yllätti, ja vaikka vauhti tippui roimasti, olin äärettömän tyytyväinen molempiin suuntiin onnistuneisiin etäisyyden, korkeuden ja ponnistuspaikan arviointeihin. Ekaan suuntaan kiekka oli ihan täydellinen, ja toiseen suuntaan vain flänkkaus tuotti ongelmia. Mulla on taipumus joko yliohjata tai työntää S tangentille, mutta kun minimalisoin ohjauksen, teki koira hienosti duunia :)

Tokalla kierroksella teimme vauhditonta taipumista set point-tyyppisesti. Toisin sanoen eka rima oli matala, tokan korkeus vaihteli (maksikorkeuksia) ja kolmas oli 45cm. Jälleen olin varma, että Sätkällä olisi vaikeuksia räpiköidä vauhditta kaarteen läpi, mutta onneksi aliarvioin pikku Sätkiksen taitoja taas.  Homma sujui molempiin suuntiin hienosti, ja Vappukin totesi, että S on saanut rutkasti lisää voimaa takapäähän.

Kolmas kiekka oli toivekiekka, joten Sätkä pääsi - ylläri - tekemään päällejuoksuja. Kokeilimme niitä sekä vauhditta että vauhdin&takaakierron kautta, ja pikku Pätkä suoriutui koko jutusta varsin siististi, hyvin olemme siis kotiläksymme tehneet :)

Vikalla kiekalla jäähdyttelimme perussarjalla. Sätkä oli jäykänoloinen ja hiukan ponneton, mikä toivottavasti oli vain väsymystä, sillä kun menin eteen vapauttamaan, tuli se selvästi reippaammin ja jopa rennommin.

Luennolta poimittua: jatkossa en radalla keskeytä tippuneesta rimasta (ellei rimantiputus johdu siitä, että koiralla keittää), vaan jatkan suoritusta ja luotan siihen, että rima rankaisi koiraa.

Mulla on ihan mielettömän taitava pieni borderstollie! Joka muuten on lopultakin lihonut, jopa sen verran, että hiukan voisi kyljiltä ylimääräistä karistaa ;)

torstai 9. toukokuuta 2013

Ahkeraa pääsykoepänttäämistä

Jossain pääsykoelukemisten lomassa pyörähdin Sätkiksen kanssa lähikentällä tokoilemassa vähän. Kaukoihin kokeilin uutta lähestymistapaa: ohut rima koiran etujalkojen eteen. Rima toimi yllättävän kivasti, Sätkän istumiset toimivat pidemmälläkin matkalla ja aivot raksuttivat. Seuraamisen paikkaa korjasin taas kevyellä hihnapakotteella, jonka jälkeen S teki ilman hihnaakin todella siistiä pätkää. Turhan tiivishän se yhä on, mutta ainakin koira on koottu ja malttaa pysyä takana. Luoksetulon ekaa stoppia treenattiin maalinkiertojen kautta, hitto kun mä olen niin surkea heittämään palloa pidemmällä matkalla... Metskua junnu haki kerrankin hyvällä vauhdilla.
Ennen tokoja olin tehnyt viereiselle nurtsille pentujäljen, joka kulki suoraan 150 askelta ja jonka jokaisessa askeleessa oli nakki. Sätkä malttoi syödä lähes kaikki nakit! Taidamme jatkaa tällä alkeislinjalla vähän aikaa, josko tarkkuus palautuisi ennalleen ;)

Nina Manner koulutti jälleen HAU:n tokoryhmää. Sätkän kanssa paneuduttiin siihen kaikkein vaikeimpaan eli häiriökeskittymiseen. Seuraavanlaisilla ohjeilla jatketaan:

  • Aloitetaan häirityllä perusasennolla ja siirrytään vähitellen seuraamiseen (siinä vaikeampi puuttua).
  • Pitäisi olla erikseen joku "katso"-käsky.
  • Tippuneesta kontaktista "äp" ja heti korjaava käsky perään.
  • Häiriöt voivat alusta saakka olla vaihdellen helppoja/vaikeita.
  • Pyritään siihen, että max kerran joutuisi korjaamaan ennen palkkaa.
  • Jos koira esim. törkeästi lähtee jonkun häiriöhoukutuksen perään, peppukarvoista kiinni eli tiukasti takaisin.
Näitä tehtiin jonkin verran, Sätkä vastasi harjoitukseen yllättävän kivasti. No, onhan näitä kaksi vuotta välteltykin :D

perjantai 3. toukokuuta 2013

Vappu-ulkoilua (myö kokeiltiin viestiä!)

Vapun hieno sää houkutteli ulos, joten kävimme Mariian ja Murun&Redin kanssa Haltialassa lenkkeilemässä ja treenaamassa. Esineruutu oli pieni, ehkä 10m x 20m. Sätkän kanssa kokeiltiin ekaa kertaa sitä, että jokaista esinettä ei vietykään yksi kerrallaan, vaan Mariia vei kolme esinettä samaan aikaan. Malttia puuttui, mutta kaksi ekaa esinettä kuitenkin löytyivät. Kolmas oli hankalasti pienen kuusen alla piilossa, ja se pitikin yhdessä käydä tsekkaamassa. Ensi kerralla joku itsevarmuustreeni!

Olemme pitkään suunnitelleet  Mariian kanssa viestin aloittamista, mutta kummallakaan meistä ei ole pahemmin hajua mistään koulutustavoista. Siispä suunnitelma on edetä maalaisjärjellä mahdollisimman pitkälle (ja sitten korjailla virheitä...). Näin ekoissa treeneissä kokeilimme vain, miten junnut tykkäävät juosta ohjaajalta toiselle. Sätkän mielestä Mariian luokse juokseminen oli sairaan siistiä, mutta mä olin vähän tylsempi :D Molemmissa päissä koira sai ensin leikkiä, jonka jälkeen rauhoituttiin hetkeksi ennen uutta lähetystä. Sekä Sätkä että Redi fiilasivat näin hauskaa leikkiä, joten eiköhän jatketa kokeiluja!

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Voi-tarkistus

HAU:n tokoissa kokeilimme Sätkiksen kanssa voivoi-juttuja. Edellisellä viikolla lähikentällä tehty tsekki oli enimmäkseen liiketarkistusta, tämän taas oli tarkoitus tutkailla kisatilannetta (=liikkuria ja pahempia häiriöitä). Mun on pakko pakko pakko muistaa treenata enemmän liikkurin kanssa, se nimittäin selvästi häiritsee Sätkää turhan paljon. Lisäksi Sätkän on yhä vaikea keskittyä, kun (varsinkin tuttu) koira tekee jotain vauhdikasta vieressä. Veera kyllä totesi, että S on kehittynyt tuolla saralla hurjasti, joten eiköhän toivoa ole meillekin :)

Ruutu oli ok. Sätkä haki ihan vasempaan laitaan, koska sitä ahdisti oikealla juokseva Sara, mutta mä olin tyytyväinen että se ylipäätään ampaisi koko ruutuun, olin varma että kyttäysmoodi jäisi päälle. Seuraamaantulossa S lähti jo liikkurin käskystä, uusintayrityksellä ok.
Liikkeestä istumisessa itse istuminen oli hyvä, mutta ai hitto kun oli vaikeaa kestää mun taakse meno, kun Sara treenasi siellä! Korjasin etupalkalla.
Seuraamisessa olin lähinnä tyytyväinen, että koira kulki mukana, suurimmaksi osaksi ihan kontaktillakin. Paikka on parantunut huimasti.
Luoksetulo oli stoppien kannalta yllättävän hyvä, mutta taas liikkurin käskytys aiheutti ennakointia.
Kaukoja otin peruuttamisen kautta, hiomista on vielä varsinkin s-i -vaihdoissa, mutta maltti paranee koko ajan.
Sitten se kamala tunnari. Päätin olla hullunrohkea ja kokeilla sitä Purinalla, missä se on pariinkin otteeseen hajonnut turhan korkean vireen  johdosta. Matka oli 10m, ja Wilma viljeli kapuloiden sekaan paljon kinkkua + vein itse oman. Maltti oli Sätkällä hyvä eikä mua haitannut, että se pariin otteeseen merkkasi oman mutta jatkoi kinkkujen syömistä. Itse nouto oli yllättävän siisti, S korjasi kerran kapulaa suussa. Noottia sain siitä, että autoin koiraa kehumalla, kun se nosti oman suuhun, ja lisäksi voisin lopettaa itse viemästä kapulaa.
Hyppynouto oli yllättäen huono. Sätkis tuli ekalla kerralla hypyn ohi, ja kun tokalla autoin antamalla hyppykäskyn, kolautti se hyppyä takajaloilla. Muuten ok.
Metskun heitin ekalla kerralla vahingossa samaan kohtaan, jossa tunnari oli ollut ---> Sätkä jäi tietenkin syömään pari unohtunutta kinkunpalaa. Toiseen suuntaan heitettynä ok, palkkasin luovutuksesta.

Ai niin. Alkuun otettiin ryhmäpaikallaolot. Istumisessa Sätkä oli viime kerran jäljiltä ahdistunut ja epävarma, ja minuutin jälkeen se valahtikin maahan. Korjauksen jälkeen likka selvästi rentoutui ja istui tokan minuutin hienosti. Olin näkyvillä ja kehuin pari kertaa. Makuussa 4min piilo ei ollut ongelma, vaikka olin ilkeä ja kävin matkalla lässyttämässä Erikan iiiiiihanalle kymmenviikkoiselle keepiepennulle. Vino piilo aiheutti tietysti lonkalle tippumisen, mutta pienestä levottomuudesta huolimatta olin tyytyväinen, EVL-käskytyksetkin sujuivat ongelmitta.

_____

Johtopäätöksiä: Liikkeistä eniten hajalla ovat tunnari ja kaukot, muissa pitää oikeastaan vain hankkia varmuutta ja hioa pikkujuttuja. Eikä noissa kahdessakaan nyt ihan nollasta lähdetä, tunnarissa pitää vain saada väärä haistelutekniikka karsittua, kaukoissa taas saada s-i -vaihto toimimaan pidemmältä matkalta. Suurin ongelma on jälleen kerran Sätkän huono keskittyminen, joka kehityksestä huolimatta usein sotkee treenejämme. Siispä aloitamme nyt rankan häiriökuurin, liikkeitä hiotaan osissa ja pääasiassa keskitytään siihen, että saan rikottua tuijotusmoodin.