lauantai 13. lokakuuta 2012

Nina Mannerta ja muuta

Plaah, taas on jäänyt päivittämättä. Tokon saralla olemme treenanneet seuraavanlaisesti:

Nina Manner kävi kouluttamassa tokoryhmäläisiämme. Sätkän kanssa tsekkasimme seuruuta, joka olisi tarkoitus kääntää päälaelleen eli lähinnä siirtää paikkaa reippaasti taaemmas.

  • Jos koiran keskittyminen herpaantuu, niin minä teen täyskäännöksen toiseen suuntaan ja pyydän tiukasti seuraamaan.
  • Äkkipysähdystreeniä tehdessämme perusasento jäi herkästi liian eteen ---> mun pitää olla passiivisempi ja pelkällä äänellä pyytää koira korjaamaan.
  • Palkka aina takaa oikeasta kädestä eikä vasemmasta, jotta vasen käsi saa heilua vapaammin.
  • Paikkaistuminen oli muistaakseni ok (jäin näkyville), paikkamakuu taas levoton. Tähän saimme korjausvinkiksi pää maassa -tekniikan, jota lähdenkin heti Purinan tokokokeen jälkeen kokeilemaan.
  • Tunnariin kysyin vielä lopuksi vinkkiä. Sätkä tekee muuten jees, mutta se haistelee suullaan eli herkästi sortuu maisteluun. Nyt kokeillaan niin, että teen kaikille tunnarikapuloille hiekkaan omat kuopat, joissa ne ovat niin, että niitä on vaikea ohimennen maistella.
Tämän viikon tokoissa paikkamakuu kusi, damn! Sätkä oli kuulemma maannut (lonkalla) hyvin 4min eli siihen saakka, kun Veera oli mennyt piilon ovelle kurkistamaan ja todennut, että palataan halliin. En tiedä oliko tällä vaikutusta, mutta joka tapauksessa S oli noussut istumaan heti perään. Pahus pahus pahus. Paikkaistumisessa pää pyöri ---> kielsin ---> koira tipahti maahan, taisi olla epävarma.

Yksittäin katsoimme ensin luoksetulon stoppia. Sätkä on viime aikoina tehnyt kuuriluontoisesti joka ikisen stopin niin, että olen heittänyt samanaikaisesti pallon taakse, mutta nyt kokeilimme paria vanhaa juttua. Ensin niin, että koira juoksi mun ja Veeran välllä ja kun satunnaisesti käskin sen pysähtymään, niin se vapautettiin välittömästi taakse hakemaan Veeralta palkkaa. Sitten niin, että stoppikäskyn jälkeen Veera heitti palkan taakse. Kumpikaan ei toiminut yhtä hyvin kuin itse heitetty palkka, joten jatketaan niillä. Veera vinkkasi, että voisin heittoliikkeen lisäksi varioida muitankin kroppa-apuja kuten astumista koiraa kohti, jottei se rutinoituisi heittoliikkeeseen. Vaiko kenties sittenkin käsimerkki suullisen sijaan?

Seuruussa kokeilin mm. takapalkkaa sekä imutusta. Lopulta totesimme kuitenkin, että liikkeelle on lähdettävä ihan perusasennosta, joka sekin on liian edessä. Pa siis uudelleenopetukseen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti