sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Ylä- ja alamäkeä

Zeljko Gora koulutti HAUlaisia Purinalla 28.8., tykkäsin tosi paljon! Keskieurooppalainen (vai tässä tapauksessa eteläeurooppalainen?) ohjaustyyli on mulle melko vieras, ja olikin mielenkiintoista kuunnella Zeljkon kantaa moniin suomalaisiin ohjauksiin sekä pohtia koiran opettamista ja ohjaajan linjoja uudelta kantilta. Ihan kaikkea en purematta niele, mutta erityisesti käännösten opettaminen koiralle kiinnostaisi kovasti. Tip ja Gungahan osaavat monen muun sieltä päin olevan koiran tapaan suullisella käskyllä kääntyä hypyn jälkeen oikealle tai vasemmalle + kiertää takaa oikean tai vasemman kautta. Mun huonon rytmityksen ja Sätkän luonnostaan sinkoavien hyppyjen kannalta voisi olla mielenkiintoista opettaa Sätkä kääntymään suullisesta vihjeestä, jolloin se ei olisi niin riippuvainen mun (huonosta) ohjaamisesta.

Itse treenit menivät yllättävän hyvin. Sain pitkästä aikaa kokea Sätkän kanssa vähän flow-fiilistä, kun suoritimme peräti kymmenisen estettä putkeen ilman kompurointia. Rata oli kohtuu yksinkertainen ja mietimmekin lähinnä linjoja ja ajoittamista. Ensin kaikki saivat mennä radan kerran itsenäisesti läpi (pari rimaa tuli alas ja niiden kohdilla keskeytin, mutta muuten yllättävän jees!), sitten mietimme yhdessä uusia ohjaustapoja ja treenasimme pätkiä Zeljkon kanssa. Meille tullutta kommenttia:

  • Ohjaan jäykästi, rentoudella saisi parempaa flowta.
  • En uskalla liikkua tarpeeksi ja jättää koiraa suorittamaan omaa osuuttaan (luottamuspula).
  • Käytä enemmän persjättöjä, ne toimivat Sätkällä hyvin! Siis kunhan ajoitan ne oikein enkä ole tökkivä.
  • Pidä ohjaava käsi yllä myös "helpoissa" kohdissa.
  • Yleisesti sanottua: turhat suhinat ja koiran vahvalla kroppa-avulla pysäyttämiset ennen hyppyä pois, anna koiralle tilaa hypätä ja liiku itse mieluummin kohti seuraavaa estettä + esim. ajoissa kerrotulla kutsulla aikaansaa lyhyempi hyppy.
Siinä siis vähän suuntaa-antavaa palautetta, koulutuksesta jäi tosi hyvä fiilis!
____

Blogin päivitystauon aikana olemme agilityn saralla treenanneet lähinnä omassa keskiviikon ryhmässä, Esa Muotka koulutti pari kertaa ja viimeisimpänä Jouni Vainio. Radat ovat olleet meille tosi vaikeita ja flow on jäänyt puuttumaan, minkä takia mua on alkanut turhauttaa koko homma. Rytmitys tuon epelin kanssa on yhä äärettömän vaikeaa, ja vaikka se teknisesti osaakin paljon, niin radalla homma ei vain skulaa. Toki olemme saaneet kouluttajilta rohkaisevaakin palautetta, mutta silti. Ärsyttää. Keppien kanssa oli useiden viikkojen ajan keskenjättämisongelmaa jos vedätin/vaihdoin edessä puolta, mutta parin kerran lelu lopussa -kuuri tuntuu auttaneen jonkin verran, nyt vain Jounin ohjeiden mukaan hyppy aina keppien ja lelun väliin. Kävimme demokoirakkona HAU:n koulutusohjaajien kakkoskurssilla ja keksimme mm. että vinksin vonksin olevien rimojen kanssa Sätkä keskittyy paremmin hyppäämiseen eikä tiputtele lähes ollenkaan. Hirveästi painostetaan joka puolelta kisaamaan.

____

Tokopuolella olen taas hermoillut piirinmestaruuskisoja, lähinnä sen takia etten ole jaksanut treenata lähes ollenkaan. Erityisesti paikkamakuu huolettaa. Kävimme HAU:n tokoryhmän harkkakisoissa sekä alempien että ylempien luokkien paikallaoloissa, olin piilossa kaikki kolme (istumisen Sätkä siis teki makuuna). Ihan ok, tosin Sätkä oli 4min makuussa paineistunut toisen koiran kehumisesta ja ryöminyt pari senttiä eteenpäin. Kävimme tokoilemassa myös Mariian ja Murun&Redin kanssa, paikkamakuussa S oli perhana taas ryöminyt. Kokeenomaisesti tehty avo ei ollut kovin mallikas. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin tykännyt tokoreeneistämme, koira tekee niin ihanalla asenteella :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti