sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Paimentamassa

Kävimme Sätkän kanssa pitkästä aikaa paimentamassa, tällä kertaa Lopella. Hirveästi en mitään osaa tietämättömyyttäni sanoa, mutta varsinkin tokalla kiekalla peruskuljetukset alkoivat sujua melko hyvin. Sätkä myös hukkasi ekaa kertaa (suuret) korvansa eikä oikein tahtonut mennä maahan, saati lopettaa. En oikein osannut suhtautua tähän uuteen nöyryydenpuutteeseen ja hermostuin ehkä liikaa, kun koira ei kolmannellakaan käskyllä mennyt maahan tai jos meni, niin nousi omia aikojaan ylös. Kierrosten nousu näkyi myös satunnaisina kokokierrossyöskyinä mun selän takaa, vikaa toki oli myös mun reagointinopeudessa. Joka tapauksessa palkitsevaa ja mielenkiintoista nähdä koira noin elementissään, noin eri tavalla (hiljaa!) fokusoituneena tekemiseen. Sätkä sai kehuja kuuliaisuudestaan (anteeksi mistä? t. tokoihminen) ja työlinjaiselle ominaisesta luonnollisesta asennostaan ja tekemisestään. Tätä lisää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti